Keskustelu säästöistä kiihtyy talousnäkymien synkentyessä. Nykyinen tilanne on aiheuttanut paljon keskustelua siitä, mistä voidaan säästää ja miten.
Nopeat päätökset voivat kuitenkin johtaa todella huonoihin seurauksiin etenkin, jos säästöpäätöksiä ei ole valmisteltu riittävästi. Opetusmenot ja etenkin lukiokoulutus ovat mielestäni viimeisimpien asioiden joukossa, joista pitäisi säästää: lapsissa ja nuorissa tehdyt säästöt kostautuvat pidemmällä aikavälillä. Mitä suurempaa pääomaa tulevaisuuden kannalta yhteiskunnallamme oikeastaan on heidän kykynsä ja taitonsa? Siksi lapset ja nuoret eivät saa olla ensimmäisten säästötoimien joukossa: säästöt on saatava ensijaisesti muualta.
Säästökeskusteluiden myötä päätin lähteä mukaan tekemään alla olevaa kannanottoa, joka ilmestyi viime viikolla Vihdin paikallislehdissä:
Säästöpaketti tänään ja toteutus huomenna?
Talouden sopeuttamisohjelman mukaan kuluvana vuonna kaikkien palvelukeskusten pitäisi säästää 2% ja tulevina vuosina vieläkin enemmän. Lautakuntien jäsenet ja valtuutetut saavat eteensä säästöpaketteja hirvittävällä vauhdilla. Säästöpäätöksiä pitäisi tehdä tänään tai mielellään viimeistään huomenna. Kyse on kuitenkin meille kaikille vihtiläisille hyvin tärkeistä asioista: säästöt näkyvät ja tuntuvat pian arjessamme. Ennen kuin säästämme, tarvitsemme hyvän suunnitelman.
Esimerkiksi sivistyskeskuksessa säästötehtävä on hyvin vaikea. On ikävää, että tässä hötäkässä kompromisseja on jouduttu tekemään jo koulupuolellakin. Pahin virhe tehdään, jos säästöt kohdistetaan opetustunteihin: isku osuu kaikkein suorimmin oppilaisiin ja kerrannaisvaikutukset ovat valtavat. On vastuutonta säästää lasten, nuorten ja pienituloisten kustannuksella.
Sivistyspuoli käy hyvästä esimerkistä muutenkin: ennen kuin opetuspuolta ryhdytään kourimaan pahemmin, pitäisi tarkasti selvittää kaikki syyt, miksi Vihdissä menee kunnan teettämän konsulttiselvityksen mukaan rahaa opetukseen keskiarvoa enemmän.
Ainakaan raha ei valitettavasti ole valunut opetukseen: Vihdin opetustuntimäärät ovat minimaaliset, ja etenkin alakoulujen ryhmäkoot Uudenmaan suurimpia. Kovin paljon parempi tilanne ei ole yläkoulunkaan puolella. Vertailtaessa Uudenmaan keskisuurten, siis Vihdin kaltaisten, kuntien perusopetuksen opetusmenoja, nousee Vihti joukosta juuri opettajien palkkaukseen eli toisin sanoen opetustuntien määrään liittyvien menojen pienuuden takia. Rakenteisiin, kuten kiinteistöjen ylläpitoon, menee suhteettomasti rahaa vastaaviin kuntiin verrattuna. Myös koulukuljetukset maksavat paljon.
Emme myöskään voi alentaa lukio-opetuksen tasoa: Tähän asti hyvämaineinen Vihdin lukio on pystynyt kilpailemaan oppilaista pääkaupunkiseudun hyvätasoisten ja houkuttelevien erikois- ja yleislukioiden kanssa. Nyt Vihdin lukion oppilailla on hyvät mahdollisuudet päästä hyviin jatko-opiskelupaikkoihin.
Hosumalla säästämisen sijaan tarvitsemme Vihtiin myönteisen vireen ja tsemppihengen. Peruspalveluihin ei ole syytä koskea ennen kuin on tehty harkiten pitkäntähtäimen suunnitelma. On selvitettävä perin pohjin, mistä voimme ja mistä meidän kannattaa säästää. Lautakuntien jäsenillä ja valtuutetuilla on oltava riittävästi taustatietoa ja laskelmia päätösten teon tukena.
Emme voi Vihdissä toimia edellisvuosien säästötyylillä; meillä ei ole varaa säästää lyhytnäköisesti ja ensin sieltä, mistä ropoja on helpointa ja nopeinta kouraista. Katseemme täytyy olla pitkällä tulevaisuudessa.
Sari Metsäkivi, kunnanvaltuutettu (kesk.)
Jussi Roms, kunnanvaltuutettu (kesk.)
Pasi Saario, kunnanvaltuutettu (kesk.)
Pauli Karppinen, varavaltuutettu (kesk.)
Asko Autelo, nuorisoltk:n pj. (kesk.)
Eerikki Viljanen, varavaltuutettu (kesk.)
Tuukka Salminen, kunnanvaltuutettu (kesk.)