Politiikkaa, politiikkaa ja vielä lisää politiikkaa

Edustajistovaalit ovat pitkälti kaverivaalit. Sen kaikki vähänkään enemmän edustajistovaaleihin perehtyneet tietävät. Tänään koetimme tätä asiaa hieman taas muuttaa kampanjoimalla Viikissä ja kertomalla opiskelijoille, että politiikalla on edelleen väliä ja että politiikkaa tehdään aina oli se sitten puoluepoliittisten ryhmien tekemää tai poliittisesti sitoutumattomien. Oli mukava huomata, että muutama opiskelija ei tyytynyt vain esitteen ottamiseen vaan halusi keskustella siitä, miksi minä ja ryhmäni olisi varteenotettava vaihtoehto äänestää. Tämänkaltaista ajattelua toivoisi enemmänkin tapahtuvan. Itselläni oli siihen helppo vastata, sillä toisin kuin monet muut ehdokkaat, on minulla oikeasti intoa päästä vaikuttamaan edustajistoon. Lisäksi Vanhasen toisen hallituksen parannukset opiskelijoiden toimeentulon suhteen antavat hyvän kuvan siitä, miten keskustaopiskelijoiden valtakunnallisen politiikka on tuottanut tulosta. (ei toki ansio ole yksin sen, mutta kuitenkin).

Huomenna on toinen ennakkoäänestyspäivä. Kampanjointi jatkuu keskustakampuksella. Tule mukaan tapaamaan ehdokkaitamme!

Tuomon Puumalan jatkokausi on tosiasia! Hienoa Tuomo! Ero oli loppujen lopuksi varsin suuri eli 173-83. Vähäjylkkä teki kuitenkin kilpailusta todellisen ja panosti kampanjaansa todella hyvin. Hatunnostoinen suoritus häneltä! Ei voi muuta sanoa. Tuomo oli kuitenkin niin varma ja vakuuttava, että siitä oli vaikeaa laittaa paremmaksi. Hienoa oli myös mäntsäläläisen Hanna Torvastin valinta varapuheenjohtajaksi! Hannan jatkokausi hallituksessa tuo jatkuvuutta toimintaan. Lisäksi oli enemmän kuin positiivista, että Jyväskylän ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja Ahti El Massri valittiin ensimmäisenä uussuomalaisena hallitukseen. Samoin vantaalainen Olesja Selivanova valittiin ensimmäiseksi varajäseksi. Viimeistään näiden valintojen luulisi osoittavan sen, että keskustanuoret ja keskusta ylipäänsä on puolueena aidosti suvaitsevainen.

Vaikka henkilövalinnat olivat keskeisellä sijalla oli myös asiakeskustelu hyvää. Uuden poliittisen ohjelman työstäminen valiokunnassa oli mielenkiintoista. Siitä riittää varmasti aineksia myös kunnallisvaaleihin.

Kirjoitan tätä kirjoitusta tällä hetkellä Kajaanissa, jossa noin 300 keskustanuorta on kokoontunut keskustanuorten liittokokoukseen. Päivä on ollut tapahtumarikas ja tunnelma on ollut erittäin hyvä. Keskustelua on ollut runsaasti politiikasta ja olemme saaneet kuulla terveiset liikenneministeri Anu Vehviläiseltä sekä keskustan varapuheenjohtalta Antti Rantakankaaltakin.

Puheenjohtakilpailu ratkeaa huomenna. Ehdokkaat Tuomo Puumala ja Antti Vähäjylkkä ovat molemmat olleet todella vakuuttavia. Itse kannatan Puumalaa ja käytin piirin puolesta kannatuspuheenvuoron Tuomo Puumalan jatkokauden puolesta. Uskon, että hän on parempi vaihtoehto keskustanuorten johtoon mm siksi, että hän nostaisi kansanedustajuuden avulla liiton entistä parempaan ja näkyvämpään asemaan. Huomenna kilpailu sitten ratkeaa.  Jännä nähdä, miten käy.

Viime vaalikaudella  tehtiin huomattavia päätöksiä menojen lisäyksistä. Suurin ja tärkein on luonnollisesti kolmas ylioppilastalo, joka tulee lisäämään ylioppilaskunnan toimintalouden menoja. Kolmannen ylioppilastalon rakentaminen on tarpeellista, sillä järjestöt tarvitsevat lisää tiloja. Lisäksi sinne saadaan rakennettua bändikämppiä yms tarpeellista. Kustannukset nousevat kuitenkin todella huomattavasti. Siksi joudutaan pohtimaan vaihtoehtoja, jolla saataisiin lisää budjettia tasapainoon. Kaiken tämän lisäksi toimintataloutta tulee kuormittamaan 100000 eurolla vuoden 2009 jälkeen Villa Kuunari. Lisäksi huvilan hankintaprosessi ei ollut mikään avoimuuden riemuvoitto, sillä siitä ei juurikaan keskusteltu. Tällä vaalikaudella HYYn hallituksen ostama rakennus tulee vaatimaan veronsa, sillä pelkästään sen korjauskustannukset tulevat olemaan todella suuret. Kaiken lisäksi HYY-yhtymän voitonjaon laskiessa tilapäisesti saadaan lopputulokseksi aikamoinen soppa: tulot laskevat ja menot kasvavat. Säästötoimenpiteitä ja tehostamista pitää tapahtua ja tulee jo tapahtumaankin jo seuraavankin budjetinkin aikana. Mielestäni yksi merkittävä säästötapa olisi lykätä Villa Kuunarin kunnostusta esim parilla vuodella, jolloin säästettäisiin parilta vuodelta 100000 euroa vuosittain. Lisäksi rakennusalan pahin korkeasuhdannekin olisi ehkä jo ohi. (En tosin tiedä, onko kunnostuksesta tehty jo jonkinlainen sopimus, mutta kuitenkin.)

Menoja joudutaan karsimaan. Se on valitettavaa, mutta pakollista. Mielestäni esimerkiksi jäsenlaina rahasto voidaan purkaa. Sitä ei ole juurikaan käytetty ja sen ylläpito ja vie henkilöstöltä työaikaa. Sillä ei säästetä vuosittain paljoa budjetista, mutta rahastonpurkaminen tuo lisätuloja. Uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä on pidettävä huoli siitä, että ne saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Esimerkiksi  osa kolmannen ylioppilastalon  tiloista voitaisiin vuokrata päiväkäyttöön, vaikka yliopistolle.

Valitettavasti jäsenmaksujen korotuksia voi olla luvassa ensi vaalikaudella. Vaikka HYYn jäsenmaksu onkin todella pieni verrattuna moniin muihin ylioppilaskuntiin, ei sen korottamista voi pitää ensisijaisena keinoa. PIkemminkin viimeisimpinä. Toisaalta on vaikea kuvitella, että seuraavista vuosista ilman korotusta selvittäisiin. Massiiviset kiinteistöinvestoinnit pitävät siitä huolen. On mielestäni myös muistettava, että kiinteistöihin pitää investoida myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Uusi ylioppilastalo ei ole enää paikoin kovin hyvässä kunnossa. Onneksi remontteja on tehty (esim. Alina-sali) ja näin tulee jatkaakin, vaikkakin viime syksyn putkivaurioiden kaltaisia ikäviä yllätyksiä saattaa olla silti edessä.

HYYn tulevaisuutta ei kuitenkaan pidä nähdä synkkänä säästöpaineista huolimatta. Varallisuus ei ole kadonnut mihinkään ja HYY on ylioppilaskuntana ylivoimaisesti Suomen suurin. Ylioppilaskunnalla onkin kaikesta huolimatta todella hyvät mahdollisuudet olla jäsenilleen ja sen alaisille järjestöille ylioppilaskunta, joka tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluita ja toimia todellisena opiskelijoiden etujärjestönä sekä tarvittessa mielipidevaikuttajana.

Yliopistojen perusrahoitusta ollaan lisäämässä ensi vuonna noin 20 miljoonalla ei se kuitenkaan riitä kattamaan kasvia tarpeita. 20 miljoonaan on yli puolet vähemmän, mitä opetusministeriö on budjettiin ehdottanut.

Pelkkä rahan ” lappaaminen” yliopistoon ei kuitenkaan riitä. Siitä ei ole iloa, jos se rouhiintuu yliopiston byrokratian rattaisiin tai että sen lisääminen vastaavasti näy opetuksen tasossa tms. Tarvitaan myös muutoksia yliopiston toiminnassa. Yliopistojen pitää pystyä tehokkaampaan toimintaan. Yliopistolakia ollaankin muuttamassa. Opetusministeriö:
“Hallitusohjelman (15.4.2007) mukaan yliopistojen taloudellista autonomiaa lisätään mahdollistamalla yliopistoille julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön asema. Samanaikaisesti uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää. Tämän lisäksi toteutetaan tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioyliopisto.”

Etenkin “innovaatioyliopisto” on huomattava muutos suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa. Toisaalta on pidettävä mielessä se, että innovaatioyliopiston kaltaiset säätiöpohjaiset yliopistot/korkeakoulut eivät ole kuitenkaan mikään uusi asia: Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulu valtiollistettiin vasta 1970-luvulla. Sitä ennen se oli toiminut säätiönä. Myös muita korkeakouluja toimi samalla periaatteella. Näen siksi tässä hankkeessa mahdollisuuksia jo pelkästään huomioiden sen historialliset taustat. Mielestäni kuitenkin opiskelijoiden osallisuus päätöksentekoon pitäisi ottaa huomattavasti paremmin huomioon. Itseäni ainakin osaltaan harmittaa se, että opiskelijoita ei olla ilmeisesti ottamassa säätiön ns. ulkopuolisen hallituksen jäseniksi.

Yliopistolain muutos on osaltaan merkitsevä mutta osin myös tilastollinen. Yliopisto saa entistä autonomisemman roolin ja sen rahoituksesta annetaan erillissäädökset.

Yliopiston opetuksen tason kannalta merkittävin muutos saattaa olla yliopiston virkojen muuttuminen palvelussuhteiksi. Tämä toivottavasti luo dynaamisuutta yliopiston toimintaan ja edesauttaa pätevämmän opettajakunnan valikoitumista. Toisaalta ei ole toivottavaa missään määrin, että tämä lisää entisestään yliopiston pätkätyökulttuuria. Toivon sen päin vastoin parantavan yliopiston henkilöstöhallinnointia, joka ei käsitykseni mukaan (mitä olen kuullut siellä töissä olevilta) toimi ollenkaan hyvin.

Lisäksi myös yliopiston hallinto muuttuu. Tällä hetkellä opiskelijoilla on edustus esimerkiksi yliopiston konsistorissa, joka on yliopiston korkein päättävin elin. Opiskelijat on otettava huomioon eli opiskelijoille on taattava riittävät vaikuttamismahdollisuudet myös tulevaisuuden yliopistojen hallinnossa, miten se sitten tarkalleen ottaen määräytyykään.

Lisätietoja ja keskustelua aiheesta mm. opetusministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/#

Uusi Suomi ( www.uusisuomi.fi ) on taas täällä. Niklas Herlin on nostanut Uuden Suomen takaisin suomalaisen median kentälle – tosin verkkolehtenä. Mielestäni on mielenkiintoista seurata, miten Uusi Suomi lähtee kehittymään. On enemmän kuin hyvä, että Uusi Suomi haastaa suuret mediatalot. Toivon, että se tulee tarjoamaan aidon vaihtoehdon nykyiselle poliittiselle keskustelulle ja tiedonvälitykselle. Tutkimusten mukaan suomalainen mediakenttä on kansainvälisestikin vertailtuna sangen keskittynyttä. Mielestäni keskittyneisyyden kasvaminen ei ole jo sananvapauden ja tiedonvälityksenkään vuoksi millään tavalla kannatettavaa.
On ollut mielenkiintoista seurata, mitä asioita eilen uudelleen aloittanut Uusi Suomi on kirjoituksissaan nostanut esille. SDP sai heti osansa ja sai kuulla jo uudet johtajaehdokkaansa Jari Tervon suusta. Jukka Relander taas ruotii Kokoomuksen ja tehyn suhdetta. Uusi Suomi korostaa olevansa poliittisesti sitoutumaton. Saa nähdä miten se onnistuu. Pääkirjoitusten linjaukset voivat ehkä paljastaa jotain, mutta toisaalta lehdellä on niin paljon erilaisia kirjoittajia, että se tuskin on ongelma.

Tärkeä osa verkkolehteä on myös uutistoimitus. Se vaikuttaa ainakin ensi näkemältä toimivan: uutisia on eri aihepiireistä runsaasti. Blogit ovatkin mielenkiintoisin osa. Toivottavasti ne luovat keskustelua myös aihepiireistä, joita ei maassamme aina huomata.

Blogissani on ollut hiljaista aika monistakin syistä, mutta pääsyy ovat olleet edustajistovaalikampanjointi. Maanantaina järjestimme ehdokaskoulutuksen. Edustajistovaalikampanjoinnin valmistelut ovatkin vieneet aikaa, mutta eilen saatiin kampanjoinnille todellinen lähtölaukaus, kun pääministeri Vanhanen saapui vierailulle.

Järjestimme eilen Helsingin keskustaopiskelijoiden pääministerin kyselytunnin Uudella ylioppilastalolla. Tilaisuus onnstui todella hyvin: tila oli ihan tupaten täynnä ja opiskelijat pääsivät tenttaamaan Vanhasta oikein toden teolla.

Vanhasen lyhyen alustuksen jälkeen opiskelijat pääsivät esittämään kysymyksiään. Opiskelijoita puhuttivat monet asiat, kuten yliopisto-opetus, opiskelija-asuminen, EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut, opiskelijoiden lähiterveydenhuolto, yliopiston virkamieslaki ja hallinnointi sekä ns innovaatioyliopisto-hanke.

Oli mielenkiintoista kuulla Vanhasen näkemyksiä opiskelijjapolitiikasta. Opiskelijaliikkeen aktiivina ei aina osaa huomioida kaikkia yhteiskunnan asioita. Opiskelija-asioita katsoo tietystä näkövinkkelistä ja koska toimii yhdessä muiden opiskelija-aktiivien kanssa ylioppilaskunnassa, saattaa tiettyihin asioihin jäädä ymmärtämättä aina koko kuvaa. Vanhanen korosti, varmasti kaikkien salissa olleiden iloksi, että kannattaa saumattomasti akateemista vapautta eikä kannata ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamista, vaikka yliopistolaki tuleekin muuttumaan ja ns. innovaatioyliopisto-hanke yksityisoikeudellisessa säätiömuodossa tuleekin toteutumaan.

Ammattikorkeakoulujen terveydenhuollon toteuttamiselle Vanhanen ei voinut luvata pikaisia uudistuksia. Vanhanen painotti kustannustehokkuutta, jonka pitää olla kunnossa, ennen kuin järjestelmää voidaan alkaa rakentaa. Tällä hetkellä esimerkiksi armeijan terveydenhoitoa ollaan kehittämässä vastakkaiseen suuntaan eli siirtämässä järjestelmää kunnille.

Vanhaselta kysyttiin myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta. Vanhanen korosti, että kokeilu on nimenoman kokeilu. Lisäksi Vanhanen nosti esiin mielenkiintoisen näkökulman: lukausimaksukokeilu tulee paljastamaan osaltaan myös sen, että todennäköisesti läheskään kaikilla yliopistoilla ei ole mitään myytävää. Mitä voimme tällöin päätellä yliopistojemme tasosta? Tässä on aihetta ehkä yliopistojen osalta pieneen itsekritiikkiin.

Vanhanen korosti, että hallitus tulee panostamaan tutkimukseen ja koulutukseen. Uskon, että kaavaillut uudistukset tulevat tuottamaan tulosta, vaikkakin ne eivät tule olemaan helppoja.