Viime vaalikaudella tehtiin huomattavia päätöksiä menojen lisäyksistä. Suurin ja tärkein on luonnollisesti kolmas ylioppilastalo, joka tulee lisäämään ylioppilaskunnan toimintalouden menoja. Kolmannen ylioppilastalon rakentaminen on tarpeellista, sillä järjestöt tarvitsevat lisää tiloja. Lisäksi sinne saadaan rakennettua bändikämppiä yms tarpeellista. Kustannukset nousevat kuitenkin todella huomattavasti. Siksi joudutaan pohtimaan vaihtoehtoja, jolla saataisiin lisää budjettia tasapainoon. Kaiken tämän lisäksi toimintataloutta tulee kuormittamaan 100000 eurolla vuoden 2009 jälkeen Villa Kuunari. Lisäksi huvilan hankintaprosessi ei ollut mikään avoimuuden riemuvoitto, sillä siitä ei juurikaan keskusteltu. Tällä vaalikaudella HYYn hallituksen ostama rakennus tulee vaatimaan veronsa, sillä pelkästään sen korjauskustannukset tulevat olemaan todella suuret. Kaiken lisäksi HYY-yhtymän voitonjaon laskiessa tilapäisesti saadaan lopputulokseksi aikamoinen soppa: tulot laskevat ja menot kasvavat. Säästötoimenpiteitä ja tehostamista pitää tapahtua ja tulee jo tapahtumaankin jo seuraavankin budjetinkin aikana. Mielestäni yksi merkittävä säästötapa olisi lykätä Villa Kuunarin kunnostusta esim parilla vuodella, jolloin säästettäisiin parilta vuodelta 100000 euroa vuosittain. Lisäksi rakennusalan pahin korkeasuhdannekin olisi ehkä jo ohi. (En tosin tiedä, onko kunnostuksesta tehty jo jonkinlainen sopimus, mutta kuitenkin.)
Menoja joudutaan karsimaan. Se on valitettavaa, mutta pakollista. Mielestäni esimerkiksi jäsenlaina rahasto voidaan purkaa. Sitä ei ole juurikaan käytetty ja sen ylläpito ja vie henkilöstöltä työaikaa. Sillä ei säästetä vuosittain paljoa budjetista, mutta rahastonpurkaminen tuo lisätuloja. Uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä on pidettävä huoli siitä, että ne saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Esimerkiksi osa kolmannen ylioppilastalon tiloista voitaisiin vuokrata päiväkäyttöön, vaikka yliopistolle.
Valitettavasti jäsenmaksujen korotuksia voi olla luvassa ensi vaalikaudella. Vaikka HYYn jäsenmaksu onkin todella pieni verrattuna moniin muihin ylioppilaskuntiin, ei sen korottamista voi pitää ensisijaisena keinoa. PIkemminkin viimeisimpinä. Toisaalta on vaikea kuvitella, että seuraavista vuosista ilman korotusta selvittäisiin. Massiiviset kiinteistöinvestoinnit pitävät siitä huolen. On mielestäni myös muistettava, että kiinteistöihin pitää investoida myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Uusi ylioppilastalo ei ole enää paikoin kovin hyvässä kunnossa. Onneksi remontteja on tehty (esim. Alina-sali) ja näin tulee jatkaakin, vaikkakin viime syksyn putkivaurioiden kaltaisia ikäviä yllätyksiä saattaa olla silti edessä.
HYYn tulevaisuutta ei kuitenkaan pidä nähdä synkkänä säästöpaineista huolimatta. Varallisuus ei ole kadonnut mihinkään ja HYY on ylioppilaskuntana ylivoimaisesti Suomen suurin. Ylioppilaskunnalla onkin kaikesta huolimatta todella hyvät mahdollisuudet olla jäsenilleen ja sen alaisille järjestöille ylioppilaskunta, joka tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluita ja toimia todellisena opiskelijoiden etujärjestönä sekä tarvittessa mielipidevaikuttajana.