Politiikkaa, politiikkaa ja vielä lisää politiikkaa

Helsingin Keskustaopiskelijoiden syyskokous, joka järjestettiin tämän viikon torstaina, oli enemmän kuin mielenkiintoinen. Kokous käynnistyi jymyuutisella, kun kokoukseen vierailulle tullut Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho ilmoitti, että hän pyrkii jatkokaudelle! Uutinen oli uskomaton myös siinäkin mielessä, että Iso-Aho oli ilmoittanut monta kertaa tätä ennen, että ei lähde mukaan kisaan. Mutta hieno asia kaikenkaikkiaan: tulevasta puheenjohtajanvaalista on tulossa enemmän kuin mielenkiintoinen. Iso-Ahon vastaehdokkaana on Liisa Ansala, joka on tällä hetkellä Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen.

Itselleni kokous oli mukava, sillä olin ilmoittanut jo aiemmin, että en jatka kolmannelle kaudelle, joten valintoihin pystyi suhtautumaan tietyllä keveydellä. Kiitinkin hallitustani menneestä vuodesta. Järjestöllämme on vielä yksi suuri ponnistus edessämme eli liittokokous 1-2.12., johon toivon vielä kaikille voimia.

Saatuamme käsiteltyä toimintasuunnitelman ja talousarvion varsin pitkällisten keskusteluiden jälkeen alkoivat äänestykset. Sitä ennen hallitukseni yllätti minut, sillä sain heiltä läksiäislahjaksi Alvar Aallon kynttilämaljakot. Kiitos vielä kerran tästäkin!

Puheenjohtajan vaali meni jännäksi, kun ehdokkaita puheenjohtajaksi oli peräti kolme: ehdokkaina puheenjohtajaksi olivat teol. yo Laura Kallio ja oik.tiet. yo Riitta-Liisa Kemppainen sekä Kalle Peltokangas. Syyskokous valitsi Hekon uudeksi puheenjohtajaksi tiukan vaalin jälkeen Kalle Peltokankaan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Kallio. Nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Kamppari (fil. yo) ilmoitti jo aiemmin, että ei pyri jatkokaudelle.

Hallituksen muiden jäsenten valinta meni myös äänestykseen. Äänestyksen tulos oli seuraava: Helsingin Keskustaopiskelijoiden uudessa hallituksessa istuvat tulevana vuonna minun lisäkseni, oik.tiet. yo Jouko Hämäläinen, mm. yo Jaakko Huhtanen, fil. yo Sini Luokkanen ja oik. yo Riitta-Liisa Kemppainen. Hallituksen kokoonpano on siis 1+6.

Onnea uudelle hallitukselle ja erityisesti voimia puheenjohtajistolle! Saimme kasaan todella hyvän ryhmän! Haluan kuitenkin muistuttaa, että hallitus on vain yhdistyksen yksi osa, mutta erittäin tärkeää on, että jäsenistö on aktiivisesti mukana. Näin mukavan kokouksen jälkeen on kuitenkin todella hienoa jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita!

Tänään alkoi Suomen Ylioppilaskuntien liiton kaksipäiväinen liittokokous Espoon Korpilammella. Kokouksessa luodaan taas suuntaviivoja liiton ensi vuoden toiminnalle. Ensi vuodelle haasteita riittääkin. Siitä pitää huolen yliopistolain muutos, innovaatioyliopisto ja monet muut hankkeet koulutuspolitiikan saralla.

Kokouksessa valitaan myös liiton uusi hallitus. Keskustan Opiskelijaliitosta on ehdolla SYLn hallitukseen Turun ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen Tuomas Vanhanen. Tuomas olisi mainio valinta hallitukseen jo senkin puolesta, että hän on todellinen koulutuspolitiikan asiantuntija. Kuten sanottua, koulutuspoliittista osaamista SYL:ssa tullaan ensi vuonna tarvitsemaan.

Tuomaksesta on tehty käsittääkseni kautta aikain ensimmäin “tyrkkyvideo”. Video on katseltavissa youtubessa: http://www.youtube.com/watch?v=yJE2S74ckSs Check it out!

Vaalit ovat takana, mutta tekemistä riittää silti enemmän kuin tarpeeksi. Tulossa on paljon tapahtumia: liittokokouksia,  syyskokouksia ja muita tapahtumia. Lisäksi puolueessa on valmistauduttu jo kovalla vauhdilla kunnallisvaaleihin. Vaikka vaaleihin on aikaa vielä vuosi, on niihin syytä jo valmistautua. Harvoin kampanjoiden suunnittelua voidaan liian aikaisin aloittaa kuitenkaan.

 SYL:n liittokokous on tulossa tänä viikonloppuna. Kokous on opiskelijapolitiikan juhlaa, sillä siellä keskustelua opiskeljan asioista riittää. Tapahtuma on muutenkin varsin mielenkiintoinen. Ei vähiten henkilövalintojen suhteen. Joka vuosi valitaan kokonaan uusi hallitus puheenjohtajaa myöten. Keskustan Opiskelijaliitosta ehdokkaana hallitukseen on Tuomas Vanhanen. Vanhanen (ei sukua pääministerillemme) on todella pätevä koulutuspolitiikan osaaja. Koulutuspoliittista osaamista tullaan ensi vuonna erityisesti tarvitsemaankin, koska esimerkiksi yliopistolaki on muuttumassa ja monia muitakin koulutuspoliittisia uudistuksia on tulossa. Onnea Vanhaselle ja muille ehdokkaille vaaleihin!

Vaalit ovat takana. Keskustan Opiskelijaliitto saavutti muutaman lisäpaikan valtakunnallisesti. Helsingissä emme kuitenkaan saavuttaneet toista paikkaa tälläkään kertaa. Tulos olikin pettymys. Siitä ei pääse mihinkään. 

Suuri kiitos kuitenkin kaikille 28 äänestäjilleni. Hienoa huomata, että vaalityöni ei mennyt hukkaan. Haluan lämpimästi onnitella myös Kalle Peltokangasta edustajistoon pääsystä!  42 ääntä on hieno äänisaalis. Loistava vaalityö toi tulosta. Keskustaopiskelijat voi olla ylpeä edaattoristaan!

Ainejärjestöt menivät suorastaan huikeaan voittoon saavuttaessaan 17 paikkaan HYYn 60 edustajistopaikasta. Poliittisista ryhmistä vain vihreät kasvattivat paikkalukuaan yhdellä. Muuten poliittisilla ryhmillä oli vaikeaa. Hieman samanlainen trendi vallitsi muissakin ylioppilaskunnissa.

Nyt on aika vetää hieman henkeä, mutta vuosi ei ole politiikan saralla vielä lähelläkään ohi. Edessä on vielä SYLn liittokokous sekä KOLn oma 70-vuotisjuhlaliittokokous 1-2.12., jonka olemme saaneet järjestettäväksi. Loppuvuodestakin tulee siten todella mielenkiintoinen.

Vaaleja tulee ja menee.  Tästä on taas jatkettava uusia haasteita kohti!

Lisätietoja vaaleista: http://www.syl.fi/asiakirjat/edarivaalitulokset_2007/view?cf=news <http://www.syl.fi/asiakirjat/edarivaalitulokset_2007/view?cf=news>  .

HYYn vaaleista: www.hyy.fi/vaalit

Vapaa akateeminen tutkimus on parhaimmillaan luovaa työtä, jossa ihminen pystyy luomaan yhteiskunnalle uutta hyödyllistä tietoa. Huonoimmillaan se on pelkkää papereiden pyöritystä, jossa menee paljon aikaa pelkkiin apuraha-anomuksiin, itse tutkimuksen jäädessä sivuosaan. Tällöin ei tutkimustyön vapaudestakaan voida juurikaan edes puhua.

Tavallaan jo nyt tutkimustyössä olevan pätkätyöntekijän elämä yliopistolla muistuttaa ainakin tietynlaisen taloudellisen epävarmuuden suhteen yrittäjän elämää. Sillä ei tietenkään voi perustella sitä, että tutkijoiden pitäisi rynnätä perustamaan heti yrityksiä, mutta uusia ajatuksia akateemisen yrittäjyyden suhteen tarvittaisiin. Miksi sitten taistella apuraha-anomusten kanssa, jos tutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi yhdessä jonkin yrityksen kanssa. Tällä hetkellä monet tutkimushankkeet paisuvat todella suuriksi ja resursseja tuhlataan byrokratiaan, konsortioiden kokoamiseen ja keskinäiseen viestintään. Lisäksi myös ns tavallisia perustutkinto-opiskelijoita olisi kannustettava mukaan Venture Cupin kaltaisiin projekteihin, jossa opitaan yrittäjyyttä, ja näkemään oman opiskelualan tutkimukset mahdollisten innovaatiomahdollisuuksien kannalta. Myös yrittäjyyskursseja pitäisi pystyä tarjoamaan enemmän korkeakouluilla.

Suomessa akateeminen yrittäjyys on edelleen suhteellisen vähäistä. Esimerkiksi tohtorit voisivat hyödyntää osaamistaan enemmän myös kaupallisesti. Toisaalta kysymys ei ole vain tohtoreiden aktiivisuudesta, vaan myös yrityksien pitää muuttaa asenteitaan. Tällä hetkellä tohtoreiden tietotaitoa ei osata käyttää riittävän hyvin. Ehkä vuoropuhelulle olisikin tässä asiassa tilausta.

Keskustelua on ainakin valtion suunnalta herätelty, ja suorastaan ravisteltu korkeakoulujen perusteita. Suunnitteilla olevasta ns. innovaatioyliopistosta (tai Espoon yliopistosta, kuten sitä on myös tietyissä yhteyksissä on kutsuttu) yhtenä ideana on ollut luoda siitä samantapainen kuin Yhdysvaltojen MIT:sta. Se käy aika selvästi valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työryhmän raportista. Toivottavasti tässä hankkeessa huomioidaan myös tutkijat ja heitä kannustetaan akateemiseen yrittäjyyteen, jotta innovaatioyliopistosta saataisiin muodostettua paikka, jossa tutkimus olisi todella vapaampaa ja tulokset vielä nykyistä laadukkaampia. Tavoite on hyvä, mutta siihen ei ole helppoa päästä. Oli lopputulos mikä tahansa, ei tule kuitenkaan saisi johtaa opiskelijoiden äänivallan pienemiseen. Niin yrittäjyydessä kuin monissa muissakin asioissa mahdollisuus vaikuttaa itseensä liittyviin asioihin motivoi ihmisiä. Opiskelijat eivät tässä suhteessa tuota poikkeusta. Se pitäisi kaikkien muistaa.