Valtionvarainministeri Jyrki Katainen julkisti eilen vuoden 2009 valtiovarainministeriön talousarvioesityksen.  Sen verran mielenkiintoinen se oli, että se innosti minutkin kirjoittelemaan pitkästä aikaa ja herättämään blogini taas henkiin heinäkuun hiljaiselon jälkeen. Vaikka tuloveronkevennyksillä spekulointi vei suurimman huomion koko esityksestä löytyi siitä paljon muitakin asioita, jotka herättivät ainakin mielenkiintoni.

Esitys on kaikenkaikkiaan  todella hyvä ja tuo parannuksen moniin epäkohtiin parantamalla yhteiskunnan turvaverkkoa. Opiskelijoiden kannalta esityksessä on myös paljon hyvää, mutta jättää myös toivomisenkin varaa. Aalto-korkeakoulun toiminnan alkaminen saa  tukea 13,7 miljoonaa euroa, joka ei liene ainakaan liikaa ottaen huomioon, kuinka nopealla vauhdilla tätä koko huippu- innovaatio- yliopisto – Aalto-korkeakoulu -hanke on edennyt. Lisäksi muut yliopistot saavat 50 miljoonan euron kertamenolisäyksen toimintaedellytysten parantamiseen. Edelleen  yliopistot saavat 20 miljoonaa euroa lisää perusopetuksen parantamiseksi,  jotka todella  näitä rahoja tulevat  tarvitsemaan. Sen tietävät kaikki yliopisto-opiskelijat, jotka ovat joskus luennoilla olleet/päässet, ja opiskelleet kurssit lähinnä kirjatentteinä.  20 miljoonalla eurolla opiskelijat tuskin tulevat opettajia kovin paljoa enemmän luennoilla näkemään,  mutta periaatteessa panostus on oikein kohdennettu. Tosin edelleen liian pieni. Toisaalta opiskelija-opettajasuhdetta ei saada pienenemään milllään kovin nopeasti ja toisaalta myös opiskelijamäärien tulee hieman pienentyä.

Ammattikoululaiset saavat lisää resursseja opetukseen, jotka tulevat olemaan enemmän kuin tarpeellisia. Lisäksi nuorten työpajatoimintaan kohdennetaan 0,75 miljoonaa euroa lisää. Mielestäni on hyvä, että nuorten työllisyyden edistämiseen on panostettu, mutta kuluneena vuonna traagisten nuoriin liittyvien tapahtumien vuoksi olisi toivonut nuoriin vielä suurempaa panostusta. Toisaalta monet nuoriin liittyvät asiat, kuten peruskouluopetus,  ovat kuntien päätettävissä pääosin. Silti hallitus voisi miettiä nuoriin kohdistuvissa kysymyksissä uusia painotuksia. En sano, että niiden uusien keinojen keksiminen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi helppoa, mutta ainakin tähän motivoi aika lailla se, että edelleen 16,5 prosenttia nuorista 15-24-vuotiaista  (Tilastokeskus  2008 ) on työttömiä! Onneksi tosin kehitys on ollut hyvin positiivista ja trendi on ollut selvästi laskemaan päin useita prosentteja vuodessa ja tulee näin toivottavasti myös pysymäänkin huolimatta siitä, että talousnäkymät ovat hieman pessimistiset tällä hetkellä.

Talousarvioesityksessä myös edelleen jäänteitä menneestä lamasta, kuten esim. se että 2,6 miljardia euroa kuluu joka vuosi valtiovelan korkomenoihin. Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha valtionvelankaan suhteen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Lisäksi mielestäni euromäärää tärkeämpää on suhteuttaa se bruttokansantuotteen (BKT) kokoon. Ensi vuonna valtion velka tulee todennäköisesti laskemaan noin 27 prosenttiin BKT:sta, joka on alle Euroopan maiden keskitason. Siihen Suomi voi olla tyytyväinen. Ongelmana julkisen velan suhteen ovatkin enemmän kunnat, joiden velkaantuminen on ollut osin jo hälyttävää. Todennäköisesti ennätyssuuret valtionosuudet tulevat onneksi kuitenkin muuttamaan tilannetta parenpaan suuntaan.  Lisäksi on myös tärkeää veronkevennykset eivät käy kuntien kukkarolle, kuten ministerit Kiviniemi ja Katainen lupasivat. Uskon, että Vanhasen toisen hallituksen  ensi vuoden budjetti antaa Keskustalle hyvät eväät syksyn vaalikampanjointiin turuille ja toreille. Samaa mieltä tuntuvat olevan myös äänestäjät. Ainakin, jos uusinta gallup-tulosta on uskominen.(vaikka se onkin tehty jo paljon tätä ennen:))