Vuonna 2006 Vihti sai Nuorisotyön tunnustuspalkinnon 60-vuoden ansiokkaasta nuorisotyöstä. Tunnustus osoitti, että Vihdissä on tehty ansiokasta nuorisotyötä koko Suomen mittakaavassa ja tehdään edelleen. Tunnustus ei kuitenkaan tullut itsestään vaan se on vaatinut jatkuvia ponnisteluita kunnan työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä. Näitä ponnisteluita ja panostuksia se tulee vaatimaan jatkossakin Vihdin väestömäärän kasvaessa ja lapsiperheiden muuttaessa Vihtiin asumaan.
Viime eduskuntakaudella uudistetun nuorisolain kahdeksannen pykälän mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa päätöksenteossa. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Luottamushenkilöiden tuleekin muistaa tämä lain henki myös seuraavalla vaalikaudella. Se, miten nuoret osallistuvat ja ovat osallisena, on monen tekijän summa: hyvät koulutusmahdollisuudet, hyvät harrastusmahdollisuudet, toimivat nuorisotilat, nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta, ja monet muut tekijät vaikuttavat kaikki nuorten osallisuuteen. Ennen kaikkea nuorten ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja yksilöiden kokemaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa yhteisöllisyys, jota ei voi olla korostamatta ikinä liikaa.
Harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi on Vihdissä toimivia järjestöjä, kylätoimikuntia ja urheiluseuroja tuettava. Niiden avulla voidaan kuitenkin suhteellisen pienillä panostuksilla saada aikaan paljon aktiviteetteja ja samalla edistää yhteisöllisyyttä ja yhdessä toimimista. Tulevaisuudessa on huomioitava entistä paremmin myös yksityisen sektorin ja kunnan välinen yhteistyö sekä kuntien välinen yhteistyö harrastusmahdollisuuksien kokonaisuutta mietittäessä.
Nuorisolautakunnan ja muiden kulttuuri- ja vapaa-aika toimen lautakuntien tulee jatkossakin pysyä erillisinä, sillä demokratian kaventamiseen Vihdin kaltaisessa kasvavassa kunnassa ei ole varaa. Nuorisovaltuustolaisten osallistumisoikeus lautakuntien kokouksiin tulee olla myös vastaisuudessa vähintään yhtä laajaa, sillä kuntamme tarvitsee myös tulevaisuuden päättäjiä.
Nuorisotilat ovat palvelleet nuoria ja antaneet myös syrjäytymisvaarassa oleville nuorille iltaisin paikan, jossa he voivat saada tarvittaessa myös tukea. Nämä nuorien “olohuoneet” eli nuorisotilat alkavat olla kuitenkin jo osin käyttöikänsä loppupuolella. Näen siksi niiden peruskorjauksen tärkeänä etenkin, kun kunnan omistamiin tiloihin saatava valtionavustus voi olla parhaimmillaan osin jopa 70 prosenttia kunnostuskustannuksista. tiloihin olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota. Mielestäni esimerkiksi nykyinen Vihdin Kirkonkylän Kerhokeskuksen kiinteistö voitaisiin saada peruskorjauksella entistä paremmaksi enkä siksi näe kannattavana näin hyvin toimivan tilan siirtämistä Vihdin yhteiskouluun. Etenkin kun sinne alustavasti kaavaillut uudet tilat olisivat nykyisiä tiloja pienempiä. Nykyisellään Kerhokeskuksen tilat ovat toimivat ja tiloista voitaisiin kehittää valtion myöntämillä avustuksilla korjauksiin suhteellisen edullisin kustannuksin todella hyvä ja monipuolinen tila nuorille ja erilaisille järjestöille. Nummelan Nuorisokeskuksen tiloja pitäisi myös peruskorjata, koska se ei nykyisellään ole enää riittävän toimiva käyttäjämääräänsä nähden.
Nuorten ja lasten hyvinvointiin ei viime aikojen traagisten tapahtumien vuoksi voida olla kiinnittämättä liikaa huomiota. Ei voida kuitenkaan sanoa, että vain yksittäisillä toimilla voidaan saada aikaan välittömiä tuloksia, sillä nuoriin vaikuttaminen koostuu todella monista kokonaisuuksista. Oleellista vaikuttamisessa on kotien, koulu- ja nuorisotoimen saumaton yhteistyö ja kunkin oman kasvatustehtävän ymmärtäminen. Tämän kokonaisuuden kehittämiseksi olisikin seuraavan valtuustokauden aikana kehitettävä uusia ratkaisuja.
(Kirjoitus julkaistiin Keskustan vaaliliitteessä Luoteis-Uusimaassa 10.10.08)
