• Ylioppilaskunnan talous saatava tasapainoon

Ylioppilaskunnan kolmannen ylioppilastalon rakentaminen ja niiden tuomat tilakustannukset ovat tuoneet ylioppilaskunnan taloudelle ongelmia. Mielestäni HYY:n tilankäyttöä tulee järkeistää ja vähentää niistä tulevia kustannuksia. Muutenkin ylioppilaskunnan taloudessa on tehtävä pitkäjänteisempää talouspolitiikkaa, jotta jäsenmaksua ei jouduta jatkuvasti korottamaan ja samalla voidaan kuitenkin tarjota laadukkaat palvelut niin jäsenistölle kuin järjestöillekin.

• Opiskelijoiden harjoitteluajan palkkausta parannettava

Ylioppilaskunnan on edunvalvonnassaan kiinnitettävä huomiota opiskelijoiden harjoitteluajan palkkaukseen. Tällä hetkellä monet opiskelijat tekevät töitä liian pienillä palkoilla tai joissain tapauksissa lähes ilmaiseksi.

• Opintoraha  sidottava indeksiin.

Opintotukea ollaan uudistamassa. Mielestäni opintotuessa olisi hyvä tehdä kokonaisvaltainen remontti, mutta jos tällaista ei tehdä niin kannatan jo julkisuudessakin esillä ollutta ehdotusta ja opiskelijarjestöjen pitkäaikaista toivetta sitoa se indeksiin, jolloin sen reaaliarvo ei inflaation myötä koko ajan heikkenisi.  

• Lapsiparkkien palveluita parannettava: lisää palveluntarjontaa myös muille kampuksille.

Perheen, opiskelun ja työn yhteensovittamisesta puhutaan paljon mutta siihen tarjotaan varsin vähän käytännön ratkaisuja. Lapsiparkki on ollut Helsingin yliopiston perheellisille opiskelijoille tärkeä palvelu, joka on helpottanut heidän opiskelujaan. Jos yhteiskunnassamme oikeasti halutaan opiskelijoita perustamaan perheitä, pitäisi yhteiskunnan tukea nykyistä enemmän lapsiparkkien kaltaisia palveluita

• Kampusten välistä tasa-arvoa edistettävä

Helsingin yliopistossa on neljä isoa kampusta: keskustakampus, Viikin kampus, Kumpulan kampus ja Meilahden kampus. Mielestäni näiden kampusten palvelutasoa pitäisi tarkastella tarkemmin. Esimerkiksi  Unicafeiden pitäisi tarjota lounaita nykyistä pidempään Viikin ja Kumpulan kampuksilla.

Lisää politiikasta ja edustajistovaaleista:

http://edarivaalit.wordpress.com/

www.keskustaopiskelijat.fi

www.helsinginkeskustaopiskelijat.blogspot.com

www.helsinginkeskustaopiskelijat.fi

SYL:n  edustajistovaalikone:  http://www.edustajistovaalit.fi/

-           Pitkäjänteinen ja ennaltaehkäisevä nuoriso työ tarkoittaa kunnalle muutakin kuin henkilöstökuluja.   

Jos tarkastellaan kunnan budjetin kehitystä viime vuosina, niin  voidaan huomata, että  nuorisopalveluiden suhteellinen osuus budjetista on pienentynyt vuosi vuodelta. Tänä vuonna nuorisolautakunnan kuluvan vuoden budjetista leikattiin todella paljon  muihin lautakuntiin nähden, eli noin 10 prosenttia. Vaikka on ymmärrettävää, että jokaisesta osasta kunnan organisaatiota joudutaan näinä aikoina säästämään, mielestäni  kannattaisi kuitenkin ennemmin miettiä lapsiin ja nuoriin kohdistettuja palveluita enemmän kokonaisuutena, kuin vain laskea senttejä kunnan eri  kustannuspaikkojen välillä. Tällöin palveluita pystyttäisiin tuottamaan entistä paremmin myös pidemmällä aikajänteellä. Kysyntää  kuitenkin näille palveluille riittää muuttoliikkeen ja laman myötä entistä enemmän.

Huolimatta yhteiskunnan vuosikymmenten mittaan kasvaneesta roolista lasten ja nuorten kasvatuksessa, kumpuaa mielestäni jokaisen nuoren ja lapsen hyvä kasvatus ensisijaisesti kodista. Valitettavasti kuitenkaan kaikille lapsille ja nuorille sana ”koti” ei ole enää se sama tuttu ja turvallinen käsite, joka sen pitäisi olla. Siksi tarvitsemme kuntien ja valtion palveluita, joiden avulla voidaan luoda yhteiskunnassamme turvaverkko myös niille, joiden lähtökohdat elämään eivät ole parhaat mahdolliset. Kunnan sekä erilaisten järjestöjen tekemä nuorisotyö tärkeä osa yhteiskuntamme tarjoamaa tukiverkkoa, josta ei tule tinkiä. Esimerkiksi se, millaisia nuorisopalveluita tarjotaan tai miten nuorisojärjestöjä tuetaan, on myös samalla poliittinen arvovalinta. Koko turvaverkon toiminnan optimointi on puolestaan enemmän kuin miljoonien eurojen arvoinen kysymys, johon ei ole varmasti helppoja vastauksia, mutta turvaverkon toimintaan liittyviä asioita voimme havainnoida arjessamme sitäkin enemmän. Esimerkiksi aiemmin tänä kesänä tässäkin lehdessä uutisoitiin huostaan otettujen lasten ja nuorten kasvaneesta määrästä, ja siitä kuinka paljon jokainen huostaan otettu lapsi tulee yhteiskunnallemme maksamaan. Vaikka lasten huostaanottojen syyt ovat yleensä monisyiset, on myös niiden kohdalla mietittävä, miten kunta voisi nykyistä paremmin ennaltaehkäistä niitä sekä ylipäänsä nuorten syrjäytymistä. Mielestäni ennaltaehkäisyn parantamiseksi poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tietojen vaihtoa pitäisi tehdä eri hallinnonalojen välillä entistä enemmän. Esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden tietotaitoa tulisi käyttää entistä enemmän hyödyksi, sillä he kohtaavat nuoria heidän vapaa-ajallaan ja siten näkevät ja kuulevat nuorten elämästä myös sellaisia asioita, joita kouluissa ei pystytä tai ehditä huomioimaan (tällä hetkellä esimerkki hyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä on Vihdin yhteiskoulun Nuorisotyöntekijä koulussa –hanke, joka on toteutettu lääninhallituksen rahoituksella).

Nuorten ja lasten ongelmien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn perustana on ollut toimiva ns. etsivä nuorisotyö. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Tämä työ vie kunnan budjetista (laskentavasta riippuen, nuorisotoimen budjetti on noin 480 000 euroa, johon kuuluu paljon muutakin nuorisotyötä) noin kolme promillea, mutta onnistuessaan tämä työ tuo varmasti tuon rahan moninkertaisena takaisin pienentyneinä menoina muiden hallinnonalojen osalta.  Vaikka edellä olevaan kommenttiin joku voisi kyynisesti tokaista, että  ennaltaehkäisevän työn arvoa ei kukaan pysty tarkasti sanomaan tai määrittämään, niin uskon että jokainen panostettu sentti ja euro, on sen työn arvoinen. Puhumattakaan kaikesta siitä ilon määrästä, mitä mukava ja tuttu nuorisotoimen oleskelupaikka, ystäväpiiri ja luotettavat ohjaajat nuorten elämään tuovat.

Kirjoitus julkaistu Luoteis-Uusimaassa 2.9. ja Vihdin Uutisissa (tosin lyhennettynä 3.9.)

Keskustelu säästöistä kiihtyy talousnäkymien synkentyessä. Nykyinen tilanne on aiheuttanut paljon keskustelua siitä, mistä voidaan säästää ja miten.

Nopeat päätökset voivat kuitenkin johtaa todella huonoihin seurauksiin etenkin, jos säästöpäätöksiä ei ole valmisteltu riittävästi. Opetusmenot ja etenkin lukiokoulutus ovat mielestäni viimeisimpien asioiden joukossa, joista pitäisi säästää: lapsissa ja nuorissa tehdyt säästöt kostautuvat pidemmällä aikavälillä. Mitä suurempaa pääomaa tulevaisuuden kannalta yhteiskunnallamme oikeastaan on heidän kykynsä ja taitonsa? Siksi lapset ja nuoret eivät saa olla ensimmäisten säästötoimien joukossa: säästöt on saatava ensijaisesti muualta.

Säästökeskusteluiden myötä päätin lähteä mukaan tekemään alla olevaa kannanottoa, joka ilmestyi viime viikolla Vihdin paikallislehdissä: 

Säästöpaketti tänään ja toteutus huomenna?

Talouden sopeuttamisohjelman mukaan kuluvana vuonna kaikkien palvelukeskusten pitäisi säästää 2% ja tulevina vuosina vieläkin enemmän. Lautakuntien jäsenet ja valtuutetut saavat eteensä säästöpaketteja hirvittävällä vauhdilla. Säästöpäätöksiä pitäisi tehdä tänään tai mielellään viimeistään huomenna. Kyse on kuitenkin meille kaikille vihtiläisille hyvin tärkeistä asioista: säästöt näkyvät ja tuntuvat pian arjessamme. Ennen kuin säästämme, tarvitsemme hyvän suunnitelman.

Esimerkiksi sivistyskeskuksessa säästötehtävä on hyvin vaikea. On ikävää, että tässä hötäkässä kompromisseja on jouduttu tekemään jo koulupuolellakin. Pahin virhe tehdään, jos säästöt kohdistetaan opetustunteihin: isku osuu kaikkein suorimmin oppilaisiin ja kerrannaisvaikutukset ovat valtavat. On vastuutonta säästää lasten, nuorten ja pienituloisten kustannuksella.

Sivistyspuoli käy hyvästä esimerkistä muutenkin: ennen kuin opetuspuolta ryhdytään kourimaan pahemmin, pitäisi tarkasti selvittää kaikki syyt, miksi Vihdissä menee kunnan teettämän konsulttiselvityksen mukaan rahaa opetukseen keskiarvoa enemmän.

Ainakaan raha ei valitettavasti ole valunut opetukseen: Vihdin opetustuntimäärät ovat minimaaliset, ja etenkin alakoulujen ryhmäkoot Uudenmaan suurimpia. Kovin paljon parempi tilanne ei ole yläkoulunkaan puolella. Vertailtaessa Uudenmaan keskisuurten, siis Vihdin kaltaisten, kuntien perusopetuksen opetusmenoja, nousee Vihti joukosta juuri opettajien palkkaukseen eli toisin sanoen opetustuntien määrään liittyvien menojen pienuuden takia. Rakenteisiin, kuten kiinteistöjen ylläpitoon, menee suhteettomasti rahaa vastaaviin kuntiin verrattuna. Myös koulukuljetukset maksavat paljon.

Emme myöskään voi alentaa lukio-opetuksen tasoa: Tähän asti hyvämaineinen Vihdin lukio on pystynyt kilpailemaan oppilaista pääkaupunkiseudun hyvätasoisten ja houkuttelevien erikois- ja yleislukioiden kanssa. Nyt Vihdin lukion oppilailla on hyvät mahdollisuudet päästä hyviin jatko-opiskelupaikkoihin.

Hosumalla säästämisen sijaan tarvitsemme Vihtiin myönteisen vireen ja tsemppihengen. Peruspalveluihin ei ole syytä koskea ennen kuin on tehty harkiten pitkäntähtäimen suunnitelma. On selvitettävä perin pohjin, mistä voimme ja mistä meidän kannattaa säästää. Lautakuntien jäsenillä ja valtuutetuilla on oltava riittävästi taustatietoa ja laskelmia päätösten teon tukena.

Emme voi Vihdissä toimia edellisvuosien säästötyylillä; meillä ei ole varaa säästää lyhytnäköisesti ja ensin sieltä, mistä ropoja on helpointa ja nopeinta kouraista. Katseemme täytyy olla pitkällä tulevaisuudessa.

Sari Metsäkivi, kunnanvaltuutettu (kesk.)

Jussi Roms, kunnanvaltuutettu (kesk.)

Pasi Saario, kunnanvaltuutettu (kesk.)

Pauli Karppinen, varavaltuutettu (kesk.)

Asko Autelo, nuorisoltk:n pj. (kesk.)

Eerikki Viljanen, varavaltuutettu (kesk.)

Tuukka Salminen, kunnanvaltuutettu (kesk.)

Tänään on George Bushin viimeinen päivä Yhdysvaltojen presidenttinä. Maailman mahtavimman poliitikon paikka vaihtuu, kun Barack Obama aloittaa työnsä. Se on suuri muutos koko maailmalle. Samaan aikaan Pohjois-Euroopassa, pienen Suomen Vihti- nimisessä kunnassa, on myös valta vaihtumassa, kun uuden valtuustokauden luottamushenkilöitä päätetään. Näiden tapahtumien myötä totesin, että nyt viimeistään on minunkin siksi aika herättää blogini “pitkäksi menneeltä joululomalta”, ja aloittaa taas kirjoittaminen.

Luottamushenkilövalinnat herättävät aina kiinnostusta eikä syyttä, sillä ihmisethän sen tehdyn politiikan takana aina ovat: niin maailmanpolitiikassa kuin kunnallispolitiikassakin. Politiikan on tutkimusten mukaan myös sanottu henkilöityneen entistä enemmän viime vuosina puoluesidonnaisuuden merkityksen vähentyessä. Tämä ilmiö oli osin nähtävissä myös Obaman voiton takana.

Vihdissä  luottamushenkilöpaikoista on neuvoteltu puolueiden välillä jo marraskuusta lähtien ja neuvottelut alkavat viimein olemaan vähitellen päätöksessään. Neuvottelut ovat olleet ilmeisesti taas varsin tiukkoja. Ryhmien neuvottelijoiden työtä ei käy kateeksi. Sen verran monta liikkuvaa tekijää neuvotteluissa on. Tämän “palapelin” kokoaminen siten, että kaikki pyrkijät pääsivät haluamiinsa tehtäviin ei ole oikein mahdollista, joten pettymyksiä tulee aina osalle Mutta sille ei vaan voi mitään.

Keskustan osalta tehdään esitys Keskustan luottamushenkilöistä Vihdin Keskustan kunnallisjärjestön yleisessä kokouksessa, joka pidetään tänään. Esitys viedään sen jälkeen sitten valtuuston kokoukseen 26.1. jossa luottamushenkilöt sitten lopullisesti päätetään vuosille 2009–2012. Taustalla kaikkien takaraivoissa kytee kuitenkin varmasti myös ajatus siitä, että tuleva kausi voi jäädä aika lyhyeksi jos uusintavaalit tulevat vielä tänä vuonna sähköisen äänestyksen kokeilun epäonnistumisen myötä. Tämä voi vaikuttaa myös tämän vuoden politiikkaan kunnassa.

No, huomenna itse kukin tietää paremmin, missä luottamustoimessa aloittaa tänä vuonna. Olen hakenut nuorisolautakuntaan, jonne uskon pääseväni. Mutta se mihin toimeen siellä pääsen, selviää huomenna.

Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous järjestetään tulevana viikonloppuna 29-30.11. Rovaniemellä. Kokouksessa valitaan ensi vuoden hallitus sekä linjataan KOL:n politiikkaa mm ohjelmien, aloitteiden ja kannanottojen kautta. Poliittisista ohjelmista uusitaan kaikki muut paitsi periaateohjelma eli liiton koulutus, sosiaali, ympäristö, kansainvälisten asioiden ohjelmat. Lisäksi käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma.

Rovaniemen Keskustaopiskelijat ovat tänä vuonna kokouksen järjestelyvastuussa. Osasto onkin järjestänyt itse kokouksen lisäksi paljon muutakin ohjelmaa, joista odotetuin tapahtuma on varmasti lauantai-iltana kaupungin vastaanotto Rovaniemen kaupungintalolla.

Liiton puheenjohtajaehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Otaniemen Keskustaopiskelijoiden pj Tuomas Paasonen ja Rovaniemen Keskustaopiskelijoista Antti Kurvinen. Molemmat ehdokkaat ovat toimineet kuluneen vuoden myös KOL:n liittohallituksessa. Kokous päättyy sunnuntaina iltapäivällä, jolloin käsitellään päätösasioita sekä henkilövalinnat uuteen liittohallitukseen ja muihin luottamustehtäviin.

Sähköisen äänestyksen kokeilukunnissa tapahtui se, mitä osa jo pelkäsikin, eli ”että jotain menee pieleen”. Mielestäni silti itse äänestäminen oli sinänsä helppoa: ehdokkaan vahvistamiseksi tehty kuittausnappi tuli näyttöön suhteellisen nopeasti, jonka jälkeen kone ilmoitti äänestyksen onnistuneen. Voin silti hyvin uskoa, että jos osa ihmisistä on ollut niin kiireisiä, että ovat ottaneet kortin liian nopeasti pois, niin tällöin ääni on voinut jäädä antamatta. Esimerkiksi varsinaisena äänestyspäivänä on voinut olla jonoa takana ja siten pientä painetta suorittaa äänestys nopeasti. Tällöin on voinut virheitä sattua.

Näin jälkikäteen ajatellen on aika uskomatonta, että miksi laitteessa ei ollut sellaista korttijärjestelmää, jossa koko kortti olisi mennyt laitteen sisälle, jolloin koko äänestysprosessia ei olisi voitu keskeyttää korttia pois vetämällä ennen kuin äänestäminen on kokonaan suoritettu. Nyt sen pystyi keskeyttämään vain vetämällä kortin sieltä pois. Toisaalta olisi voinut edes olettaa, että koneesta olisi tullut jokin varoitussignaali siitä, että jos kortin vetää liian aikaisin pois, mutta käsittääkseni tällaistakaan ei ollut. Lehtien keskustelupalstoilla on esitetty argumentteja tämän kahden prosentin tyhjää äänestämisestä, mutta itseasiassa koneella pystyi äänestämään myös tyhjää, joten näitä kahta prosenttia ei voi siten tulkita tyhjiksi ääniksi.

Yksi varokeino olisi voinut olla aivan hyvin pelkkä paperijäljennös. Tällöin kone olisi printannut jonkin varmenteen äänestyksen jälkeen, jota olisi voitu käyttää tarvittaessa sitten ikään kuin äänestyslippuna. No, jälkiviisaus on aina helppoa, mutta se ei enää auta. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, harkittiinko oikeusministeriössä edes tällaisten varotoimenpiteiden käyttöä? Vai ajateltiinko siellä, että mikään ei voi mennä pieleen?

Sähköisen äänestämisen kokeilun voidaan sanoa epäonnistuneen. Tämä on mielestäni valitettavaa, sillä olen tähän mennessä suhtautunut sähköiseen äänestämiseen positiivisesti. Toisaalta tämän kokeilun epäonnistumisen vuoksi ja lukiessani aika monia juttuja sähköiseen äänestämiseen liittyen olen alkanut epäilemään sen kannattavuutta. Se nopeuttaa ääntenlaskentaa ja vähentää siten työtä, mutta ovatko nämä hyödyt loppujen lopuksi sen arvoisia? Tuntuu, että tehtiin äänestyslaitteet miten tahansa, niin aina on olemassa paljon tietoturva-aukkoja ja mahdollisuuksia vilppiin. Vaikka perinteinen lippuäänestysjärjestelmä on työlästä, on se varsin varma tapa suorittaa äänestys ilman vilppiä ja pelkoa siitä että demokratia ei täysin toteudu.

Odotan oikeusministeriötä ja oikeusministeri Braxilta perusteellista selvitystä asiasta. Lisäksi oletan, että asiasta otetaan myös vastuuta eikä vain ihmetellä tapahtunutta. Voi hyvinkin olla, että yli 30000 tuhatta ihmistä joutuu tämän vuoksi äänestämään ja ehdokkaat kampanjoimaan uudelleen vain sen vuoksi, että ministeriössä ei ole perehdytty hankkeen riskeihin riittävän hyvin.

Alla vielä mielenkiintoinen artikkelí sähköisestä äänestämisestä:

http://www.talouselama.fi/prin…id=1420351

Kiitos kaikille äänestäneille tuesta näissä vaaleissa! Nämä vaalit eivät menneet Keskustan kannalta tällä kertaa kovin hyvin eikä oma henkilökohtainenkaan tulokseni valtuustoon riittänyt.  Silti jokainen annettu ääni on kuitenkin tärkeä eikä vaikuttamistyö lopu tähän, vaan tästä se taas jatkuu!

Vihdissä vaalien tulos oli aika yllättävä. Etenkin perussuomalaisten vahva kannatus sekä SDP:n romahdus muuttivat valtuuston voimasuhteita aika lailla. Keskusta menetti paikan ollen kuitenkin silti kunnan toiseksi suurin puolue. Vihdin  Keskustan tuleva valtuustoryhmä  on hyvä sekoitus kokemusta ja uusia tekijöitä. Uskon, että tällä ryhmällä Keskusta on vahva vaikuttaja myös tulevassakin valtuustossa!

Onnittelut vielä kaikille uusille valtuutetuille!

Huomenna valitaan kuntiin tulevaisuuden tekijöitä. Tässä tapahtumassa sinä näyttelet äänestäjänä suurta roolia. Vaikka usein sanotaan, että päätökset eivät muutu valtuutettujen vaihtuessa, en itse tätä fraasia voi allekirjoittaa. Vihti, kuten kaikki muutkin kunnat, tarvitsevat valtuustoihin ja lautakuntiin päteviä tekijöitä, joilla on näkemystä ja osaamista eri aloilta yhteiskunnassamme. Ilman tasapainoista näkemystä koko kunnan edusta emme voi kehittää kuntaamme kokonaisuutena.

Valtuutetuilta vaaditaan monia ominaisuuksia, jotta hän voi todella vaikuttaa asioihin. Valtuutulla pitää olla valmiutta sopeutua uusiin muuttuviin tilanteisiin, omaksua paljon uutta tietoa varsin lyhyissäkin jaksoissa sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.  Toisaalta valtuutetulla vaaditaan myös pitkäjänteisyyttä, jotta hän voi viedä haluamiaan asioita eteen päin läpi “kunnan byrokratian rattaiden”.

Vahva vaikuttaminen vaatii myös hyviä verkostoja, joiden avulla valtuutettu voi saada laajemman näkemyksen kuntansa asioista. Esimerkiksi Vihdissäkin voitaisiin varmasti oppia jotain myös muista kunnista ja toisaalta monet kunnat voisivat varmasti oppia Vihdistä. Lisäksi hyvät suhteet puolueessa edesauttavat Vihdin esiintuomista koko maan mittakaavassa.

Tällä hetkellä Vihdin nuorin kunnanvaltuutettu on 32-vuotias. Millään tavalla väheksymättä suurten ikäluokkien ja vanhempien ihmisten kokemusta ja osaamista, uskallan kuitenkin väittää että nykyinen valtuusto ei täysin edusta kunnan ikärakennetta. Siten nuorten näkökulmat eivät välttämättä aina tule esiin ja toisaalta uuden sukupolven ääni voisi tuoda uudenlaista kaikua koko kunnan poliitiseen keskusteluun. Tässä suhteessa toivon asiaan muutosta ensi valtuustokaudella. Nuoria ehdokkaita on Vihdissäkin kaikissa puolueissa, joiden toivon pääsevän vaikuttamaan.

En väitä, että edustaisin mitenkään täydellisesti näitä edellekuvattuja hyvän valtuutetun ominaisuuksia. ( eikä valtuutetun pätevyys ei riipu millään tavalla iästä). Silti voin kuitenkin sanoa osaavani ikäisekseni varsin paljon erilaisia poliittisen vaikuttamisen taitoja. Toisaalta poliittinen vaikuttaminen vaatii kuitenkin erityisesti myös ASENNETTA  JA YHTEISTYÖKYKYÄ. Mielestäni politiikkakin on loppujen lopuksi joukkuepeliä: Yksittäinen poliitikko ei saa asioita samalla tavalla eteen päin kuin yhtenäinen ryhmä. Keskusta on ryhmänä osoittanut yhtenäisyyttä Vihdissä huolimatta kovistakin päätöksistä. Näin ei ole muilla ryhmillä ollut. Sen on voinut huomata paikallislehdistäkin tämän valtuustokauden aikana. Kuten pääministeri Vanhanenkin sanoi, niin tuleva valtuustokausikin tulee vaatimaan vahvaa poliittista johtajuutta, ja tätä Keskustalta Vihdissä ja koko Suomessa löytyy!

Perjantaina 24.10 klo 18.00 pääministeri Matti Vanhanen tulee vierailemaan Vihtiin kunnanvirastolle. Keskustan Vihdin kunnallisjärjestön järjestämä tilaisuus alkaa kahvilla klo 17.30. Tule mukaan keskustelemaan!  Olen perjantaina liikkeellä myös iltapäivällä Nummelan keskustassa, jossa olen jakamassa mainoksiani.

Lauantaina olen muiden viime lauantaiden tavoin Keskustan toritapahtumassa. Tämän viikon lauantaina olemme Nummelan torilla klo 9-13.00 kampanjoimassa. Tervetuloa käymään teltalla!

Sunnuntaina sitten katsotaan, mihin  asti vaalityö riittää!

Ennakkoäänestys käynnistyi keskiviikkona, jolloin äänioikeuttaan käytti lähes 143000 ihmistä. Tämä on noin tuhat vähemmän kuin viime kuntavaaleissa.  Nuoret eivät olleet ainakaan vielä liikkeellä sillä vain noin prosentti alle 24-vuotiaista on nyt käyttänyt äänioikeuttaan.  (asiasta uutisoi Uuden Suomen verkkolehti).