Opiskelijat valtaavat kaupungit ympäri maan

Opiskelijat valtaavat päivällä maan kaupungintalot ja katuja ympäri Suomea kansallisten opiskelijajärjestöjen (SYL ja SAMOK) ja ylioppilaskuntien sekä opiskelijakuntien yhteisessä tempauksessa. Tempauksen tarkoituksena on viestittää siitä, että nuoria tarvitaan enemmän kuntiin päättäjiksi ja että ehdolla on paljon nuoria ja fiksuja henkilöitä näihin tehtäviin. Helsingissä tämä kaupunkien “valloitus” tapahtuu klo 13.00.  Saa nähdä ennakoivatko nämä kaupunkien “valtaukset”  myös vaalien lopputulosta, sillä viimeisten tutkimusten mukaan nuorten äänestysaktiivisuus olisi selvässä kasvussa.  Tosin läheskään kaikki nuoret eivät äänestä nuoria. Tämä tuli samaisesta tutkimuksesta hyvin myös esille.

Tänään  järjestetään myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaalitapahtuma Vanhalla ylioppilastalolla. Illassa on luvassa vaalipaneeli, ehdokkaiden esittelyjä ja lisäksi illalla esiintyy  yhtye Kiki Pau. Tilaisuus alkaa klo 19.00. Tule mukaan tapahtumaan ja  käymään myös Helsingin Keskustaopiskelijoiden ständillä!

Valtasivatpa nuoret sitten oikeasti kaupungin- ja kunnantalot vaaleissa sitten  tai ei, niin ilman kovaa työtä ei sinne kuitenkaan pääse: ei siis muuta kuin jatkamaan  mainosten luukuttamista taas. Eilen ja sunnuntaina niitä jo muutama sata meni, joten siinä oli hyvä alku…

 

Kunnat ja sosiaalipolitiikka

Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä vieraili tiistaina Vihdissä Keskustan Vihdin kunnallisjärjestön järjestämässä tapahtumassa. Ministeri Hyssälä on herättänyt viiime aikoina etenkin vasemmiston varsin tiukoilla avauksillaan terveydenhoidon uudistamiseen liittyen. Olen silti samaa mieltä Hyssälän kanssa siinä, että nyt on mietittävä kaikkia mahdollisia keinoja uudistusten tekemiseen, sillä pian voi olla liian myöhäistä.  Siksi olikin mielenkiintoista kuulla ministeriä hänen ideoistaan uudistusten suhteen.

Hyssälä puhui myös monista muista sosiaalipoliittisista kysymyksistä, joita on tällä hallituskaudella saatu vietyä eteen päin.  Perhepolitiikassa on saatu tehtyä tukien korotuksissa selvä käänne ylös päin: Monilapsiset perheet tulevat saamaan lapsilisäkorotuksen kolmannelle lapselle (ja siitä eteen päin), joka on todella merkittävä parannus.  Lisäksi yksinhuoltajat saavat 170 euron korotuksen, jonka avulla tätä ennen todella häpeällisen alhaista tukea saadaan nostettua reilusti edes hieman kohtuullisemmalle tasolle.

Kansaneläkkeitä on  kohotettu hallituskaudella 40 euroa. (korotus on tullut lähes kaikille kansaneläkkeen saajille). Lisäksi Keskusta on nyt ajamassa kansaneläkkeen korvaajaksi takuueläkejärjestelmää, jolla turvattaisiin kansaneläkeläisille tulevaisuudessa parempi tulotaso. Eläkeläisten verotusta on lisäksi laskettu  palkansaajien tasolle tämän vuoden alusta lähtien, jolloin tämäkin epäkohta on saadaan korjattua lopullisesti vuoden 2009 alkuun mennessä.

Huolimatta monista hyvistä uudistuksista ja parannuksista, lähes kaikkien kuntien ongelmana tuntuvat olevan  edelleen jatkuvasti todella paljon kasvavat terveydenhoitomenot. Hyssälä peräänkuuluttikin luottamushenkilöiltä tarkkaa taloudenpitoa ja korosti kuntien välistä yhteistyötä: kaikkia kalliita laitteita ei kunnan kannata hankkia yksin ja siten kuntien välillä kannattaisi tehdä yhteistyötä todella paljon. VIhdissä yhteistyöhön on panostettukin, kun ensi vuonna Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntayhtymä Karviainen on aloittaa toiminta toden teolla. Vihdin ei olisi periaatteessa välttämättä tarvinnut lähteä edes vielä mukaan tähän yhtymään, mutta Vihti halusi kuitenkin tähän lähteä huolimattaa siitä, että sen asukasluku ylittää PARAS-hankkeen väestönpohjasuosituksen terveydenhoidossa eli 20000 asukkaan määrän.

Mielestäni on hyvä, että kuntayhteistyötä tehdään. Silti tällaisessa kuntayhtymähankkeessa pitää olla tarkka sen suhteen, että liikaa byrokratiaa ei pääse syntymään, jolloin hyödyt saattavat murskautua kasvavan hallinnon rattaisiin.  Tässä piilee myös yhteistyön ongelma etenkin lyhyellä aikavälillä,

Hyssälä esitti myös monia muita terveydenhoitopalveluiden uudistamiseen liittyviä ratkaisuja, joita kannattaisi mielestäni selvittää. Esimerkiksi kuntien omistamien sairaalatilojen vuokraamista illoiksi yksityisten käyttöön (mikäli kunta niin tahtoisi) ja ns “nettilääkkeiden” kehittämistä sekä muutenkin lääkkeiden saatavuuden parantamista. Lisäksi lääkäripulan ratkaisemiseksi pitäisi saada tehtyä sairaaloiden uudistuksia, joiden avulla saataisiin vapautettua lääkäreiden ja hoitojien aikaa tehokkaammin itse hoitotyöhön. Pääministeri Vanhanen kirjoitti tästä aiheesta Keskustan nettisivuilla

Sosiaaliturvauudistus on tärkeä ja suuri haaste, jossa ministeri Hyssälä on myös paljosta vastuussa.  Hyssälä luonnehti nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää liian jäykäksi ja  hitaaksi palvelemaan ihmisiä nopeasti muuttuvien elämäntilanteiden kanssa. Tämä on mielestäni enemmän kuin totta. Siksi olisikin toivottavaa, että sosiaaliturvaa saataisiin kannustavammaksi, yksinkertiasemmaksi ja tehokkaammaksi: ei ole kenenkään etu että lyhytaikaista työtä ei usein kannata ottaa vastaan, ja että ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle.  Lisäksi olisi myös enemmän kuin toivottavaa,  sosiaalityötä tekevien järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä saataisiin kunnissa kehitettyä. Nämä järjestöt kuitenkin tekevät myös paljon ruohonjuuritason sosiaalityötä, jota ei tällä hetkellä tehdä mielestäni läheskään riittävän paljon.

 

Painajainen

Näin synkkänä päivänä eivät mitkään sanat riitä selittämään, miksi Kauhajoelle nuori mies päätti tarttua aseisiin ja tuhota niin monta elämää. Mikään ei enää saa takaisin syyttömiä uhreja. Syyt tapahtuman takana ovat moninaiset ja mutta silti on selvää, että Vantaan Myyrmannin, Keravan ja Kauhajoen kaltaisille traagisille tapahtumille on tultava loppu. Enää ei kukaan voi vähätellä ongelmia. On aika muuttaa käsityksiä siitä, mitä nuoren ihmisen ongelmat saattavat koko yhteisölle aiheuttaa ja miten niihin pitäisi puuttua. Meillä ei ole varaa enää yhteenkään tällaiseen murhenäytelmään.

Syvä osanottoni kaikille uhrien omaisille.

 

Vaalikuume nousee

Vaalikoneita, flyereiden suunnittelu, paneeleja ja lehtikirjoituksia. Sitä alkaa olemaan monen ehdokkaan arki. Itselläni on näiden lisäksi ollut haasteena Keskustan Opiskelijaliiton kampanjoinnin suunnittelu sekä muut luottamustoimet, jotka pyörivät aivan normaalisti vaaleista huolimatta. Aikaa ei siten ole yhtään tuhlattavaksi, vaan kuntalaisia on ehdittävä kohtaamaan mahdollisimman paljon.

Kuntavaalikoneet ovat olleet aika mielenkiintoisia. MTV3:n koneessa haluttiin aika paljon kysymyksiä jo pelkästään harrastuksista yms. Ylen vaalikoneessa kyseltiin vaalirahoituksesta ja kerättiin muuta tilastotietoa. Ylen vaalikoneessa oli hyvin paikallisia Vihtiä koskevia kysymyksiä. Ei tosin yllättänyt, että Ideaparkkia koskeva kysymys oli ensimmäisenä. Varmaan Helsingin Sanomien vastaavassa vaalikoneessa ei muita kysymyksiä olekaan. Sen verran innokasta oli kirjoittelu aiemmin tänä vuonna asiasta.

Vaalikoneisiin oli toistaiseksi ainakin MTV3:n sivuilla vastattu vielä suhteellisen vähän, joka oli mielestäni aika yllättävää. No, varmasti vastaajamäärät vielä kasvavat.

Niin, ja jotta ei jäisi epäselväksi, mitä vastasin Ideaparkia koskevaan kysymykseen, niin mielestäni Ideaparkin tuleminen Vihtiin olisi enemmän haitta kuin hyöty. Mielestäni hankkeessa on kunnan ja kuntalaisten kannalta todella paljon hyviä puolia. Ei vähiten taloudellisia hyötyjä, jotka olisivat todella huomattavia mutta näen hankkeen etenkin liikenteen ja ympäristön kannalta niin ongelmallisena, että se ei ole nykyisen suunnitelun pohjalta kannattava. Kakkos- ja ykköstie  ovat ruuhka-aikaan jo nyt tarpeeksi tukossa, joten en usko, että vihtiläisten pendelöijien työmatkat ainakaan yhtään helpottuisivat hankkeen myötä.

 

Lähtölaukaus kansanedustajille taisteluun “milleistä” ja senteistä on annettu

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen julkisti eilen vuoden 2009 valtiovarainministeriön talousarvioesityksen.  Sen verran mielenkiintoinen se oli, että se innosti minutkin kirjoittelemaan pitkästä aikaa ja herättämään blogini taas henkiin heinäkuun hiljaiselon jälkeen. Vaikka tuloveronkevennyksillä spekulointi vei suurimman huomion koko esityksestä löytyi siitä paljon muitakin asioita, jotka herättivät ainakin mielenkiintoni.

Esitys on kaikenkaikkiaan  todella hyvä ja tuo parannuksen moniin epäkohtiin parantamalla yhteiskunnan turvaverkkoa. Opiskelijoiden kannalta esityksessä on myös paljon hyvää, mutta jättää myös toivomisenkin varaa. Aalto-korkeakoulun toiminnan alkaminen saa  tukea 13,7 miljoonaa euroa, joka ei liene ainakaan liikaa ottaen huomioon, kuinka nopealla vauhdilla tätä koko huippu- innovaatio- yliopisto – Aalto-korkeakoulu -hanke on edennyt. Lisäksi muut yliopistot saavat 50 miljoonan euron kertamenolisäyksen toimintaedellytysten parantamiseen. Edelleen  yliopistot saavat 20 miljoonaa euroa lisää perusopetuksen parantamiseksi,  jotka todella  näitä rahoja tulevat  tarvitsemaan. Sen tietävät kaikki yliopisto-opiskelijat, jotka ovat joskus luennoilla olleet/päässet, ja opiskelleet kurssit lähinnä kirjatentteinä.  20 miljoonalla eurolla opiskelijat tuskin tulevat opettajia kovin paljoa enemmän luennoilla näkemään,  mutta periaatteessa panostus on oikein kohdennettu. Tosin edelleen liian pieni. Toisaalta opiskelija-opettajasuhdetta ei saada pienenemään milllään kovin nopeasti ja toisaalta myös opiskelijamäärien tulee hieman pienentyä.

Ammattikoululaiset saavat lisää resursseja opetukseen, jotka tulevat olemaan enemmän kuin tarpeellisia. Lisäksi nuorten työpajatoimintaan kohdennetaan 0,75 miljoonaa euroa lisää. Mielestäni on hyvä, että nuorten työllisyyden edistämiseen on panostettu, mutta kuluneena vuonna traagisten nuoriin liittyvien tapahtumien vuoksi olisi toivonut nuoriin vielä suurempaa panostusta. Toisaalta monet nuoriin liittyvät asiat, kuten peruskouluopetus,  ovat kuntien päätettävissä pääosin. Silti hallitus voisi miettiä nuoriin kohdistuvissa kysymyksissä uusia painotuksia. En sano, että niiden uusien keinojen keksiminen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi helppoa, mutta ainakin tähän motivoi aika lailla se, että edelleen 16,5 prosenttia nuorista 15-24-vuotiaista  (Tilastokeskus  2008 ) on työttömiä! Onneksi tosin kehitys on ollut hyvin positiivista ja trendi on ollut selvästi laskemaan päin useita prosentteja vuodessa ja tulee näin toivottavasti myös pysymäänkin huolimatta siitä, että talousnäkymät ovat hieman pessimistiset tällä hetkellä.

Talousarvioesityksessä myös edelleen jäänteitä menneestä lamasta, kuten esim. se että 2,6 miljardia euroa kuluu joka vuosi valtiovelan korkomenoihin. Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha valtionvelankaan suhteen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Lisäksi mielestäni euromäärää tärkeämpää on suhteuttaa se bruttokansantuotteen (BKT) kokoon. Ensi vuonna valtion velka tulee todennäköisesti laskemaan noin 27 prosenttiin BKT:sta, joka on alle Euroopan maiden keskitason. Siihen Suomi voi olla tyytyväinen. Ongelmana julkisen velan suhteen ovatkin enemmän kunnat, joiden velkaantuminen on ollut osin jo hälyttävää. Todennäköisesti ennätyssuuret valtionosuudet tulevat onneksi kuitenkin muuttamaan tilannetta parenpaan suuntaan.  Lisäksi on myös tärkeää veronkevennykset eivät käy kuntien kukkarolle, kuten ministerit Kiviniemi ja Katainen lupasivat. Uskon, että Vanhasen toisen hallituksen  ensi vuoden budjetti antaa Keskustalle hyvät eväät syksyn vaalikampanjointiin turuille ja toreille. Samaa mieltä tuntuvat olevan myös äänestäjät. Ainakin, jos uusinta gallup-tulosta on uskominen.(vaikka se onkin tehty jo paljon tätä ennen:))

 

Koulutuspolitiikka ja opiskelijat todella tärkeitä kuntien kehityksen kannalta

Sivistyksen ja koulutuksen merkitystä ei voi ikinä korostaa liikaa. Sen on puolueemme tiennyt jo perustamisestaan lähtien. Onhan Keskusta ollut puolueena sivistysliike, joka on halunnut taata pienimmästäkin torpasta lähteneelle nuorelle mahdollisuuden kouluttaa ja sivistää itseään, niin pitkälle kuin haluaa. Tämän on mahdollistanut maksuton ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, joka on toiminut hyvin. Siitä puhuvat omalta osaltaan jo pelkästään kansainvälisten PISA- testien tulokset. Suomalaisen koulutuspolitiikan ja erityisesti korkeakoulupolitiikan pitää kuitenkin elää ajassa ja pystyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja siten entisestään parantaa koulutuksen tasoa.

Korkeakoulupolitiikkaa ei pidä kuitenkaan nähdä vain omana saarekkeenaan
politiikan kentällä, joka ”seilaa” minne sattuu. Korkeakoulupolitiikan vaikutukset ovat hyvin kauaskantoisia, ja sillä on vaikutusta kuntien kehitykseen pidemmällä aikavälillä. Näin kuntavaalivuotena on tämäkin seikka hyvä pitää mielessä.

Suomessa on tällä hetkellä kansainvälisesti vertailtuna varsin kattava ja
laaja korkeakouluverkko. Siitä on paljolti kiittäminen Keskustan alueellisesti tasa-arvoista koulutuspolitiikkaa, mutta nykyinenkään tilanne ei ole täysin ongelmaton. Tulevaisuudessa haasteita toimivan korkeakoulukentän suhteen tuovat kuitenkin mm. koveneva kansainvälinen kilpailu tutkimuksessa, opetuksessa, työelämässä sekä pienenevät ikäluokat. Näihin haasteisiin on opetusministeriössä vastattu käynnistämällä rakenteellisen kehittämisen ohjelman tekeminen. Tämän vuonna 2012 pääosin käytössä olevan ohjelman vaikutukset on huomioitava myös kuntapolitiikassa, sillä sen myötä esimerkiksi joidenkin ammattikorkeakoulujen yhteenliittymät ovat hyvinkin mahdollisia. Yliopistojen suhteen tilanne on hieman samansuuntainen joidenkin yliopistojen filiaalien eli etäyksikköjen suhteen. Yliopistoissa on kuitenkin muistettava etenkin julkiselle puolelle suuntautuvien koulutusalojen merkitys kunnille, kuten opettajakoulutus. Tällaisten koulutusalojen liiallinen keskittäminen vain suurille paikkakunnille ei ole kenenkään etu.

Ammattikorkeakoulut ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia
korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen
kehittämiseen. Ammattikorkeakouluilla on siten erityinen rooli kuntien
paikallisessa yritystoiminnassa. Siksi esimerkiksi ammattikorkeakoulun
siirtyminen pois kunnasta vaikuttaa luonnollisesti negatiivisesti alueen
kehitykseen. Toisaalta uudet ja suuremmat ammattikorkeakoulut ja niiden
harjoittama entistä aktiivisempi yhteistyö paikallisten yritysten kanssa
avaavat uusia mahdollisuuksia alueen kunnille. Siten yhteistyön
tiivistäminen on kaikkien osapuolien menestymisen kannalta entistä tärkeämpää.

On myös huomioitava opiskelijoiden merkitys kunnille: opiskelijat ovat
tulevaisuuden veronmaksajia, joita kaikissa kunnissa kaivataan. Esimerkiksi
yliopistokaupungeissa opiskelijoiden tilanne terveydenhuollon ja monien
muiden palveluiden suhteen varsin hyvä, mutta etenkin
ammattikorkeakoulukunnissa on tilanne yleensä palveluiden osalta huonompi.
Valtion tulisikin taata ammattikorkeakouluopiskelijoille toimiva
terveydenhuoltojärjestelmä kaikissa kunnissa ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) tapaan. Tämä vaatii yksityiskohtaisen terveydenhoitolain määrittelemistä ammattikorkeakouluopiskelijoille. Siten voitaisiin parantaa ammattikorkeaopiskelijoiden terveydenhoitopalveluita kaikissa kunnissa. Hyvillä palveluilla opiskelijat voitaisiin saada myös sitoutumaan paremmin opiskelupaikkakuntaansa.

Koulutuspolitiikan ja ylipäänsä opiskelijapolitiikan merkitystä ei siis pidä
aliarvioida kuntien menestyksen kannalta. Keskustan Opiskelijaliitto lähteekin tuleviin kuntavaaleihin omalla ohjelmallaan, jossa myös koulutuspoliittiset tavoitteet ovat vahvasti esillä. Lisäksi KOL tulee toimimaan aktiivisesti vaalikampanjoinnissa
etenkin osastojensa kautta, ja tekemään paljon yhteistyötä myös Keskustanuorten kanssa. Tavoitteena on saada mukaan ehdokkaiksi mahdollisimman paljon opiskelijoita ja nuoria vaikuttamaan kotikuntiensa politiikkaan. Vain siten voimme taata, että Keskusta tulee menestymään myös tulevaisuuden kuntakentällä!
Asko Autelo

KOL:n varapuheenjohtaja ja kuntavaalipäällikkö

(kirjoitus julkaistu Suomenmaassa 23.1.2008)

 

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta 2008!

Kulunut vuosi on ollut mitä mielenkiintoisin: kahdet vaalit sekä Keskustan Opiskelijaliiton 70-vuotisjuhlavuosi ovat täyttäneet vuoden tapahtumilla. Nyt kuitenkin huomasin kalenteristani, että siinä on lähipäivinä harvinaisen paljon tyhjää tilaa! Ei enää kokouksia, seminaareja tai muuta vastaavaa vähään aikaan. Tästä voin vain kiittää joulua. Toki Jouluun liittyy paljon muuta tekemistä, jota ei tarvitse sinänsä kalenteriin edes merkitä, kuten joulusiivous ja joulukuusen hakeminen ja joulukirkko, mutta toisaalta ne eivät ainakaan minulle ole siinä mielessä enää niin “stressaavia asioita”, vaan lähinnä pidän niitä vain luonnollisena osana joulun jokavuotista perinnettä, jota on ollut taas tänäkin vuonna mukava viettää. Samalla toivon, että kaikilla muillakin jää edes hetken aikaa rauhoittua jouluun ja olla lähimmäistensä kanssa. Itse ainakin arvostan joulussa entistä enemmän lähimmäisten kanssa yhdessä olemista. Etenkin näin kiireisen vuoden jälkeen. Sen verran tiivis vuosi on politiikan saralla ja muutenkin ollut.

Ensi vuonna on taas “uusi vuosi ja uudet kujeet”. Helsingin keskustaopiskelijoilla ja Keskustan Opiskelijaliitolla ja keskustapuolueella on paljon tapahtumia luvassa. Vuoden avaa tapahtumien osalta Keskustan valtakunnallinen kuntapäivä lauantaina 12.1. Tapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa ja sinne odotetaan mukaan satoja keskustavaikuttajia ympäri maata. Keskustan Opiskelijaliiton toiminnan avaa liittohallituksen osalta 4-6.1.08 järjestettävä hallituksenvaihtoviikonloppu, jossa vanha ja uusi liittohallitus alkavat käynnistämään liiton toimintaa uuden vuoden osalta. Helsingin Keskustaopiskelijoiden hallituksen työskentely tulee käynnistymään myös tammikuun aikana hallituksen järjestäytymiskokouksella.

Odotan ensi vuotta suurella innolla, sillä politiikan saralla siitä on tulossa varsin mielenkiintoinen. Esimerkiksi kunnallisvaalit ja yliopistolain muutos tulevat pitämään siitä huolen. Etenkin yliopistolakiin vaikuttaminen siten, että opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet yliopistojen päätöksenteossa säilyvät edelleen, tulee vaatimaan kovaa vaikuttamistyötä. Yliopistolain uudistuksesta ja monista muista asioista tulee riittämään varmasti keskustelua ensi vuonna.

Haluan vielä toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista Joulua sekä onnellista uutta vuotta 2008! Ensi vuonna taas kohti uusia haasteita!

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? -Edellä olevaa kysymystä kysytään aina linnan juhlilla ties kuinka monta kertaa. Eikä toisaalta turhaan. Itsenäisyys on varmasti enemmän kuin, mitä osaamme kuvailla: Se on samalla myös vahvaa tunnetta. Itsenäisyys merkitsee vapautta ja oikeutta päättää itse omista asioistamme. Omalle sukupolvelleni vapaus voi tuntua aika itsestään selvyydeltä, vaikka sitä se ei kuitenkaan pitäisi olla. Jos asiaa kysytään vaikka sotiemme veteraaneilta tai vaikka jostain maasta pakolaisena Suomeen tulleille, niin heille vapaus ei varmasti ole mikään itsestäänselvyys. Siksi emme  voi varmasti koskaan kiittää sotiemme veteraaneja liikaa siitä, että ovat vapauden urhoollisuudellaan ja uhrauksillaan lunastaneet!

Ollessani tänään mukana Helsingissä ylioppilaiden itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa toi se ainakin itselleni todella hyvän mielen. Onhan ylioppilasliikkeellä kuitenkin ollut historiassamme todella suuri rooli Suomen itsenäistymisprosessissa ja ylipäänsä Suomen ja suomalaisuuden ajatuksen eteenpäin viemisessä. Edeltäjämme ovat tehneet suuren työn, josta tämän päivän ylioppilasliikkeen ja kaikkien nuorten on hyvä lähteä rakentamaan entistä parempaa Suomea! Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

Helsingin Keskustaopiskelijoiden syyskokous valitsi ensi vuoden suunnannäyttäjät

Helsingin Keskustaopiskelijoiden syyskokous, joka järjestettiin tämän viikon torstaina, oli enemmän kuin mielenkiintoinen. Kokous käynnistyi jymyuutisella, kun kokoukseen vierailulle tullut Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho ilmoitti, että hän pyrkii jatkokaudelle! Uutinen oli uskomaton myös siinäkin mielessä, että Iso-Aho oli ilmoittanut monta kertaa tätä ennen, että ei lähde mukaan kisaan. Mutta hieno asia kaikenkaikkiaan: tulevasta puheenjohtajanvaalista on tulossa enemmän kuin mielenkiintoinen. Iso-Ahon vastaehdokkaana on Liisa Ansala, joka on tällä hetkellä Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen.

Itselleni kokous oli mukava, sillä olin ilmoittanut jo aiemmin, että en jatka kolmannelle kaudelle, joten valintoihin pystyi suhtautumaan tietyllä keveydellä. Kiitinkin hallitustani menneestä vuodesta. Järjestöllämme on vielä yksi suuri ponnistus edessämme eli liittokokous 1-2.12., johon toivon vielä kaikille voimia.

Saatuamme käsiteltyä toimintasuunnitelman ja talousarvion varsin pitkällisten keskusteluiden jälkeen alkoivat äänestykset. Sitä ennen hallitukseni yllätti minut, sillä sain heiltä läksiäislahjaksi Alvar Aallon kynttilämaljakot. Kiitos vielä kerran tästäkin!

Puheenjohtajan vaali meni jännäksi, kun ehdokkaita puheenjohtajaksi oli peräti kolme: ehdokkaina puheenjohtajaksi olivat teol. yo Laura Kallio ja oik.tiet. yo Riitta-Liisa Kemppainen sekä Kalle Peltokangas. Syyskokous valitsi Hekon uudeksi puheenjohtajaksi tiukan vaalin jälkeen Kalle Peltokankaan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Kallio. Nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Kamppari (fil. yo) ilmoitti jo aiemmin, että ei pyri jatkokaudelle.

Hallituksen muiden jäsenten valinta meni myös äänestykseen. Äänestyksen tulos oli seuraava: Helsingin Keskustaopiskelijoiden uudessa hallituksessa istuvat tulevana vuonna minun lisäkseni, oik.tiet. yo Jouko Hämäläinen, mm. yo Jaakko Huhtanen, fil. yo Sini Luokkanen ja oik. yo Riitta-Liisa Kemppainen. Hallituksen kokoonpano on siis 1+6.

Onnea uudelle hallitukselle ja erityisesti voimia puheenjohtajistolle! Saimme kasaan todella hyvän ryhmän! Haluan kuitenkin muistuttaa, että hallitus on vain yhdistyksen yksi osa, mutta erittäin tärkeää on, että jäsenistö on aktiivisesti mukana. Näin mukavan kokouksen jälkeen on kuitenkin todella hienoa jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita!

 

Myöhäinen kommentti keskustanuorten liittarista

Tuomon Puumalan jatkokausi on tosiasia! Hienoa Tuomo! Ero oli loppujen lopuksi varsin suuri eli 173-83. Vähäjylkkä teki kuitenkin kilpailusta todellisen ja panosti kampanjaansa todella hyvin. Hatunnostoinen suoritus häneltä! Ei voi muuta sanoa. Tuomo oli kuitenkin niin varma ja vakuuttava, että siitä oli vaikeaa laittaa paremmaksi. Hienoa oli myös mäntsäläläisen Hanna Torvastin valinta varapuheenjohtajaksi! Hannan jatkokausi hallituksessa tuo jatkuvuutta toimintaan. Lisäksi oli enemmän kuin positiivista, että Jyväskylän ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja Ahti El Massri valittiin ensimmäisenä uussuomalaisena hallitukseen. Samoin vantaalainen Olesja Selivanova valittiin ensimmäiseksi varajäseksi. Viimeistään näiden valintojen luulisi osoittavan sen, että keskustanuoret ja keskusta ylipäänsä on puolueena aidosti suvaitsevainen.

Vaikka henkilövalinnat olivat keskeisellä sijalla oli myös asiakeskustelu hyvää. Uuden poliittisen ohjelman työstäminen valiokunnassa oli mielenkiintoista. Siitä riittää varmasti aineksia myös kunnallisvaaleihin.