Nämä ovat vanhat sivuni, uudet sivuni. Uudet päivitetyt sivut löydät osoitteesta http://www.askoautelo.fi

 

Mennyt vuosi on ollut monin tavoin tapahtumarikas. Politiikan saralla ehkä suurimmat kohut vuodesta muistetaan lautakasasta ja vaalirahakohuista sekä keskustelusta Suomen selviytymistä taantuman yli.  Talous, energia ja ympäristöasiat ovat olleet varsinaisen poliittisen keskustelun keskiössä. Esimerkiksi niin eläkeiän nostaminen, verotuksen korottaminen kuin  ilmastonmuutos  ja monet muut asiat ovat muut asiat ovat herättäneet keskustelua. Vielä juuri ennen joulua saatiin kokea yllättävä uutinen, kun Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti ettei aio hakea jatkokautta Keskustan johdossa. Ensi vuosi tuleekin olemaankin varsin mielenkiintoinen Keskustan puheenjohtajakilpailun osalta ja tulee varmasti tuomaan väriä myös puoluekokoukseen, joka pidetään Lahdessa kesäkuussa. 

Vanhasen toinen hallitus on tehnyt vastuullista politiikkaa taantuman keskellä eikä ole alkanut karsimaan menoista ja esim. sosiaalipalveluista. tai kuntien valtionosuuksista On kuitenkin selvää, että valtio ei voi ottaa velkaa loputtomiin, jonka vuoki paineet esimerkiksi verojen korotuksiin kasvavat. Kuntapuolella tämä on jo nähty useissa kunnissa. Vihdissä veronkorotuksesta tuli suuri kunnallispoliittinen vääntö. Veroprosenttia ei kuitenkaan korotettu jo varsin korkeasta 19,25. Ratkaisu oli oikea sillä ei ensin on tutkittava, miten menojen kasvua, joka on ollut 5-10 prosenttia joka vuosi saataisiin hillittyä ja menojen kasvut onkin tänä vuonna saatu pidettyä kurissa, vaikka se ei ole luottamushenkilöille eikä kunnan työntekijöille helppoa ollut.

 2009 oli myös vaalien vuosi. Euroopan parlamenttivaalit järjestettiin kesäkuussa. Lisäksi  Vihdissä järjestettiin uusintakuntavaalit ja ylioppilaskunnissa edustajistovaalit. Ensi vuosi onkin vaalien osalta rauhallisempi, sillä seurakuntavaalit ovat vuoden ainoat valtakunnalliset vaalit. Toki tuleva vuosi menee jo puolueilla hyvin pitkälti eduskuntavaaleihin valmistautuessa: ehdokkaiden hankinnassa ja kampanjointien sekä vaaliohjelmien suunnittelussa.

 Mennyt vuosi jätti 2010-vuodelle tukun haasteita ja ongelmia. Viimeisimpänä tämän päivän ammuskelutragedia, joka osoittaa että yhteiskunnassamme ei kaikki ole täysin kohdallaan. Suomessa on vakavasti pohdittava, miten tällaisia tapauksia saataisiin ennaltaehkäistyä.  Talouden osalta haasteet eivät niinkään tule Suomen sisältä, vaan ongelmana on enemmän viennin heikko veto, joka on aiheuttanut yrityksille ongelmia ja sitä kautta myös työttömyyttä.

 Ongelmista ja haasteista ei ole kuitenkaan selvitty ennenkään muulla kuin kovalla työllä ja hyvällä asenteella. Siihen suomalaiset ovat vuosikymmenten aikana tottuneet. Vaikka tulevaisuuteen on hyvin hankalaa luottaa näinä taloudellisesti hankalina vuosina, ei meillä kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kohdata tuleva vuosi kuin kulkea ”vastatuuleen” ja tehdä asiat niin hyvin kuin voimme.  Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta!

Edustajistovaalit ovat takana päin. Keskustaopiskelijoiden vaaliliitto jäi harmittavasti tavoitteestaan eikä saanut lisäpaikkaa edustajistoon. Äänimäärä pysyi suunnilleen samana ollen 241.  Ehdokkaat tekivät kuitenkin hyvän vaalityön ja hienointa  oli ryhmämme kannalta valituksi tulleen Olli Saariston huikea 83 äänen saalis, joka oli vaalien suurimpia äänimääriä!  Haluan myös kiittää kaikkia minulle luottamuksensa antaneita äänestäneitä. Äänimäärä laski 13 ääneen kahden vuoden takaisesta 28 mutta tulos oli silti ihan hyvä.

Yleisesti ottaen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa ainejärjestöt vankistivat otettaan vallankahvassa poliittisten ryhmien hävitessä paikkoja Sitoutumatonta vasemmistoa lukuunottamatta. Vihreät, Kansy ja Opiskelijademarit hävisivät kaikki vähintään yhden paikam.  Hieman samaa kehitystä oli havaittavissa vaaleissa poliittisten osalta myös muissa ylioppilaskunnissa ympäri Suomen. Poliittisilla ryhmillä onkin varmasti tästä tuloksesta aika paljon opittavaa, mutta mitä tämä tulos merkitsee sitten käytännössä? Jos opiskelijapoliittiset edustajat ajautuvat entistä kauemmas puolueista, niin miltä näyttää opiskelijapoliittinen edunvalvonta tuleivaisuudessa? En usko, että nykyinen tulos ainakaan tätä edunvalvontaa parantaa, jos puolueiden poliittiset opiskelijajärjestöjen rooli edunvalvonnassa ylioppilaskunnissa pienenee. 

Ainejärjestöt (HYAL) ja Osakunnat olivat vaalien suurinmmat voittajat. Etenkin HYAL:n  selvän vaalivoiton uusiminen oli kiistämättä todella kova tulos ja voitto ansaittu.  Samoin HELP:n paikkojen lisäys oli huomattava ja ehdokasasettelu enemmän kuin onnistunut. Poliittisilla ryhmillä ehkä juuri ehdokasasettelu ei ollut paras mahdollinen.

HYY:ssa on viime vuosina kuitenkin suhteessa kasvatettu paljon kuluja, jotka ovat palvelleet näiden vaalien voittajien etuja esimerkiksi uusien tilojen rakentamisen ja ainejärjestöjen tukemisen suhteen. Nämä menojen lisäykset ovat siten myös suurin syy ylioppilaskunnan talouden tilaan, joka tiivistetysti sanottuna johtaa tätä menoa jäsenmaksun rajuun korottamiseen, velkaantumiseen tai  ylioppilaskunnan muun palvelutoiminnan voimakkaaseen karsimiseen. Vaaleissa nähtiin aika paljon kovia lupauksia ja jotkut jopa väläyttelivät vaalilupauksina jopa  jäsenmaksun alentamista, mutta vähemmän puhuttiin näistä  ikävimmistä aiheista. No, näinhän se on vähän kaikissa vaaleissa, että lupaukset sen kun kasvavat vaalien loppua kohti, mutta odotan mielenkiinnolla tulevaa hallituskautta ja vaalivoittajien näkemyksiä HYY:n tulevaisuuden suunnasta: on aika lunastaa vaalilupaukset. Keskustaopiskelijat tulevat ajamaan vaaliteemojaan myös tulevassa edustajistossa ja uskon, että esim. opiskelija-ateriaan, kampusten väliseen tasa-arvoon, harjoittelupaikkojen palkkaukseen, opintotukeen, lapsiparkkiin  ja muihin opiskelijoita koskeviin asioihin saadaan yhteistyöllä parannuksia tulevalla kaudella.

Ainejärjestöt tekivät vaaleissa varsin suuria lupauksia. Nyt on aika alkaa etsiä niihin ratkaisuja. 🙂

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaalien toinen varsinainen äänestyspäivä on takana. Tänään äänestämään pystyy vielä klo 18.00 asti.  Muista käyttää äänioikeuttasi, jos olet läsnäoleva ylioppilaskunnan jäsen.

Vaalien äänestyspaikat ja ajat löytyvät täältä: http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/368/

Vaalitunnelmaa riittää varmasti HYY:n vaalivalvojaisissa, jotka järjestetään tänään Vanhalla ylioppilastalolla.  Kannattaa tulla seuraamaan!

  • Ylioppilaskunnan talous saatava tasapainoon

Ylioppilaskunnan kolmannen ylioppilastalon rakentaminen ja niiden tuomat tilakustannukset ovat tuoneet ylioppilaskunnan taloudelle ongelmia. Mielestäni HYY:n tilankäyttöä tulee järkeistää ja vähentää niistä tulevia kustannuksia. Muutenkin ylioppilaskunnan taloudessa on tehtävä pitkäjänteisempää talouspolitiikkaa, jotta jäsenmaksua ei jouduta jatkuvasti korottamaan ja samalla voidaan kuitenkin tarjota laadukkaat palvelut niin jäsenistölle kuin järjestöillekin.

  • Opiskelijoiden harjoitteluajan palkkausta parannettava

Ylioppilaskunnan on edunvalvonnassaan kiinnitettävä huomiota opiskelijoiden harjoitteluajan palkkaukseen. Tällä hetkellä monet opiskelijat tekevät töitä liian pienillä palkoilla tai joissain tapauksissa lähes ilmaiseksi.

  • Opintoraha  sidottava indeksiin.

Opintotukea ollaan uudistamassa. Mielestäni opintotuessa olisi hyvä tehdä kokonaisvaltainen remontti, mutta jos tällaista ei tehdä niin kannatan jo julkisuudessakin esillä ollutta ehdotusta ja opiskelijarjestöjen pitkäaikaista toivetta sitoa se indeksiin, jolloin sen reaaliarvo ei inflaation myötä koko ajan heikkenisi.  

  • Lapsiparkkien palveluita parannettava: lisää palveluntarjontaa myös muille kampuksille.

Perheen, opiskelun ja työn yhteensovittamisesta puhutaan paljon mutta siihen tarjotaan varsin vähän käytännön ratkaisuja. Lapsiparkki on ollut Helsingin yliopiston perheellisille opiskelijoille tärkeä palvelu, joka on helpottanut heidän opiskelujaan. Jos yhteiskunnassamme oikeasti halutaan opiskelijoita perustamaan perheitä, pitäisi yhteiskunnan tukea nykyistä enemmän lapsiparkkien kaltaisia palveluita

  • Kampusten välistä tasa-arvoa edistettävä

Helsingin yliopistossa on neljä isoa kampusta: keskustakampus, Viikin kampus, Kumpulan kampus ja Meilahden kampus. Mielestäni näiden kampusten palvelutasoa pitäisi tarkastella tarkemmin. Esimerkiksi  Unicafeiden pitäisi tarjota lounaita nykyistä pidempään Viikin ja Kumpulan kampuksilla.

Lisää politiikasta ja edustajistovaaleista:

http://edarivaalit.wordpress.com/

www.keskustaopiskelijat.fi

www.helsinginkeskustaopiskelijat.blogspot.com

www.helsinginkeskustaopiskelijat.fi

SYL:n  edustajistovaalikone:  http://www.edustajistovaalit.fi/

Eilen torstaina oli tutkimuslaitos Global Footprint Networkin laskelmien mukaan päivä (overshoot day), jolloin kaikki luonnon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on tämän vuoden osalta kulutettu. Loppuvuoden ihmiset elävät siten velaksi suhteessa uusiutuviin luonnonvaroihin. Suomen osalta tilastot ovat vielä karummat, sillä keskimääräisen suomalaisen ekologinen jalanjälki on maailman 16. suurin. (Suomen ympäristökeskus 2008).

On valitettava tosiasia, että pidemmän päälle velka käy kalliiksi. Siksi ei liene liioiteltua sanoa, että panostukset energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja ylipäänsä uudenlaisiin tuotantomenetelmiin taloudessa tulevat olemaan ratkaisevia tekijöitä, joilla tämä velanotto voitaisiin pysäyttää.Yhtenä ratkaisevana tekijänä tulevat olemaan yritysten toimintatavat, joissa kestävä kehitys tulisi huomioida nykyistä paremmin. Mutta mitä tämä sitten voisi tarkoittaa käytännössä? Olin maanantaina keskustelutilaisuudessa Yhdysvaltojen suurlähetystössä, jossa paikalla oli tutkija ja businesskonsultti Paul Scheldon . Scheldon on tutkinut paljon kestävän kehityksen liiketoimintaa. Mielestäni hänen vetämässä keskustelussa tuli esille mielenkiintoisia argumentteja kestävän kehityksen liiketoiminnan puolesta. Lisäksi keskusteluissa tuli esille myös se, että ympäristöystävällisemmät tuotantomenetelmät voivat olla myös hyvä mahdollisuus liiketoiminnalle ja oikeastaan toimivien kannustien luominen yrityksille on ympäristön kannalta yksi avaintekijöitä, joilla saasteita ja ympäristön kuormitusta voidaan vähentää.

Yksi esimerkki uudenlaisesta ajattelusta oli käsite yritysten voitosta. Voitolla käsitetään yleensä aina vain yrityksen tuottaman voitto. (profit) On kuitenkin hyvä esittää kysymys, onko tämä tapa enää ainoa oikea tapa miettiä liiketoimintaa ja voisiko yrityksillä olla myös muita kannustimia? En tarkoita tällä, että yritysten kannustinta tuottaa voittoa pitäisi vähentää ja että siinä olisi itsessään mitään pahaa, mutta mielestäni olemme jo voineet yritysten yhteiskuntavastuun korostamisella ja siihen liittyneellä arvokeskustelulla nähdä muutosta tähän suuntaan. Scheldonin mielestä yritysten tulisikin ennemmin määritellä yritysten voitto ns. triple bottom line (people, planet,profit) mukaisesti. Tällöin pelkän taloudellisen voiton sijasta tarkasteltaisiin voittoa myös ekologisten ja sosiaalisten arvojen kautta. Mielestäni tämä on voisi olla hyvä lähestymistapa pohdittaessa yritysten kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Tämäkään lähestymistapa ei silti ole aukoton, mutta silti ajattelutapana pelkkää taloudellista voittoa monipuolisempi. Lähestymistapa saattaa kuullostaa myös tutulta siinäkin mielessä, että Ranskan presidentti Nicholas Sargozy esitti samanlaista krittiikkiä bruttokansantuotteen suhteen Vaikka Sarkozyn motiivina voidaan nähdä puheessaan myös se fakta, että hän haluaa saada Ranskan talouden näyttämään esimerkiksi Yhdysvaltojen talouden suhteen paremmalta kuin vain BKT:n per capita suhteutettuna (Ranskassa on pidemmät lomat jne), on ehkä asenneilmapiirissä taloudellisten mittareiden käytön suhteen havaittavissa ihan oikeitakin muutoksia.

Keskustelussa nousi esiin myös ajatus siitä, mihin asioihin tieteellisessä tutkimuksessa pitäisi panostaa. Scheldon korosti teknologian kehityksen merkitystä eikä syyttä. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että tutkimusresursseja ei valtioilla tai yrityksillä ole loputtomiin. Ei ole siksi sama asia mitä tutkitaan. Aina on olemassa vaihtoehtoiskustannus, jonka vuoksi kaikkiin tutkimusprojekteihin ei rahoitus voi riittää. Voidaankin kysyä, kuinka paljon mahdollisuuksia innovaatioilla oikeasti on kestävän yritystoiminnan, energiatekniikan ja uusiutuvan energian suhteen? Mielestäni niitä on paljon, mutta poliittisten päätösten tekijöiden harmiksi niiden ennustettavuus on todella hankalaa. Ehkä juuri siksi (ja osin päästökaupan vuoksi) ydinvoima pysyy energiakeskusteluiden kestosuosikkina. Tämä ei ole toisaalta ihme, mutta en silti usko, että esimerkiksi Suomen ensisijainen keino olisi energiaongelmien ja päästötavoitteiden suhteen rakentaa montaa uutta ydinvoimalaa, kuten jotkin tahot ovat ehdottaneet. Vaikka ydinvoimasta ei voida vielä pitkään aikaan luopua jo Suomen heikon energiaomavaisuudenkaan vuoksi, en silti näe sitä ensisijaisena tulevaisuuden energia-alana, johon käytettäisiin suuria tutkimuspanostuksia (fuusiovoima on oma lukunsa, mutta en viittaa siihen). Mielestäni uusiutuvan energian kehittämisestä voidaan nähdä paljon suurempia mahdollisuuksia kestävämmän kehityksen ja innovaatioiden ja työllisyydenkin suhteen. Toisin sanoen, mikä on ydinvoimaan panostamisen vaihtoehtoiskustannus suhteessa näihin? Onko se kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna todella kannattavin pidemmän päälle? Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ”pelimerkkejä” ole liikaa: mitattiin niitä millä mittarilla tahansa. Suomi ei toisaalta ole myöskään ollenkaan huonoimmassa asemassa maailman muihin valtiohin verrattuna, mutta silti velaksi elämisellekin tulee todennäköisesti jossain vaiheessa seinä vastaan.

Menneet uusintavaalit jäivät Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa äänestysaktiivisuuden osalta todella vaisuiksi. Moni äänestäjä protestoi vaaleja jäämällä kotiin. 42 prosentin äänestysaktiivisuus ei siten paljon mairittele. Vaalit eivät tuoneet suuria muutoksia ja eilen julkistettujen tarkistuslaskennan tulokset eivät myöskään tuoneet muutoksia. Ainoa muutos oli Keskustan saama lisäpaikka ja Vihdin puolesta -ryhmän menettämä paikka.  Huolimatta laimeasta äänestysaktiivisuudesta ei Keskustan paikka tullut silti sattumalta, sillä sen verran paljon kampanjointia  Keskustan ehdokkaat tekivät  ympäri Vihtiä. Lisäpaikka oli siten todellinen työvoitto, sillä harvoin kampanjointia tehdään näin erikoisessa tilanteessa. 

Omalta osaltani äänimäärä ei riittänyt valtuustoon, mutta olen silti tyytyväinen ryhmäni kokonaistulokseen sekä siihen, että saimme näissäkin vaaleissa ryhmästämme  alle 30-vuotiaan henkilön valtuustoon Jussi Romsin (29) saadessa taas hienon  äänisaaliin.  

Tuleva valtuustokausi jatkuu täydellä teholla taas vaalien jälkeen. Tällä viikolla oli jo heti tiistaina sivistyskeskuksen infotilaisuus ja nuorisolautakunnan kokous. Ensi viikolla kokoukset jatkuvat myös lautakunnan kokouksella. Syksy tuleekin olemaan politiikan saralla enemmän kuin aktiivinen. Siitä pitää huolen myös kunnan taloustilanne, joka tulee varmasti aiheuttamaan keskustelua.

Tässä vaiheessa kuuluu kuitenkin suuri kiitos kaikille äänestäjille.  Vaikuttamistyö jatkuu edelleen kovalla asenteella!  Pidetään yhteyttä!